Wikipedia

Ulosotto

ulosottoviranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ulosotto on ulosottoviranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.

Ulosotto Suomessa muokkaa

Ulosotto tarkoittaa joko ulosmittausta eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpanoa, irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpanoa, hallinnan palauttamista esimerkiksi häädön yhteydessä taikka teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen on yksi ulosoton muoto.[1]

Suomessa tehdään vuosittain noin 2–3 miljoonaa yksityishenkilöä, yritystä, tai julkisyhteisöä koskevaa ulosottohakemusta, joilla yritetään periä yhteensä miljardien eurojen arvosta saatavia[2]. Ulosottoviranomaisena toimii Suomessa valtakunnallinen Ulosottolaitos, jonka alueellisia täytäntöönpanoyksiköitä johtaa kihlakunnanvouti[3]. Ulosoton velalliset ovat pääsääntöisesti luonnollisia henkilöitä, joista palkansaajat muodostavat suurimman osan.[2]

Velallinen saa maksuhäiriömerkinnän, jos hänen varat ja tulonsa ovat niin pienet, ettei ulosmittausta voida suorittaa. Myös yli 17 kuukauden pituinen ulosotto viimeksi kuluneiden 2 vuoden aikana tai ulosoton välttämiseksi tehty maksusuunnitelma johtaa maksuhäiriömerkintään.[4][5]

Ulosoton hakija on tyypillisesti institutionaalinen velkoja, useimmiten julkisyhteisö. Velkojat odottavat tavallisesti passiivisena, mihin tulokseen ulosottomiehen toimet johtavat.[2] Yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano ulosmittauksella edellyttää Suomessa tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden juridista vahvistamista[1].

Yleisyys muokkaa

Joka kahdestoista suomalainen joutuu vuosittain ulosoton velalliseksi. Yhdellä velallisella on ulosotossa keskimäärin viisi velkaa ja yleensä myös viisi velkojaa.[2] Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500 000 henkilöä.[6] Kolmannes ulosottomiesten vuosittain tekemistä yli 600 000 ulosmittauksesta kohdistuu palkkaan, eläkkeeseen tai vastaavaan yksityishenkilön toistuvaistuloon. Kiinteistöjä ulosmitataan vuosittain lähes 10 000 ja asunto-osakeyhtiön osakkeita yli 11 000 asunnon edestä.[2]

Ulosotosta syntyvät lisäkulut ja ulosottovelan maksumahdollisuudet muokkaa

Ulosotossa työskennellään ahkerasti, koska ulosottomiehillä on Suomessa tulospalkkio, jonka ansiosta he ansaitsivat jo 2010-luvun alussa keskimäärin yli 5 000 euroa kuussa.[7] Ulosotto onnistuukin perimään enemmän saatavia kuin muissa maissa. Ulosmitattavilta onnistutaan tästä huolimatta perimään vain hieman yli viidennes saatavista.[2] Tämä saattaa liittyä siihen, että korot sekä perimis- ja oikeudenkäyntikulut saattavat muodostaa jopa 90 prosenttia ulosotossa olevalta perityistä ulosottomaksuista[8]. Lisäksi ulosotossa olevalle velalle kertyy normaalin seitsemän prosentin ulosottokoron lisäksi esimerkiksi viivästyskorkoa[9][8]. Esimerkiksi 10 000 euron suuruisesta ulosottovelasta saattaa joutua maksamaan jopa yli 50 prosentin kokonaiskorkoa[10].

Velallisen pankkitililtä voitiin ulosottaa Vuonna 2015 1 021,05 euroa ylittävät rahat.[11] Ulosotto seuraa velallisen pankkitiliä Uljas-nimisellä tietokoneohjelmalla, joka hälyttää, kun tilin saldo ylittää puolitoistakertaisesti kyseisen suojaosuuden.[12] Uulosotto faksaa tällöin pankille maksukiellon, jolloin pankki on velvollinen tilittämään varat ulosotolle. Velalliselle rahojen katoaminen ilmoitetaan vasta jälkikäteen, jos hän kysyy sitä pankista.[13] On kuitenkin tavallista, ettei tilillä ole riittävästi rahaa ulosmitattavaksi. Jotkut velalliset pyrkivät pitämään tahallaan pankkitilinsä saldon suojaosuuden alapuolella.[14][15]

Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Omaisuus myydään joko julkisella pakkohuutokaupalla tai muulla tavalla. Saadut rahat käytetään velkojen maksuun.[2]

Kahden ensimmäisen ulosottovuoden aikana jokaisen ulosotossa olevan velan ulosottomaksusta peritään lisäksi niin sanottua taulukkomaksua. Taulukkomaksut perustuvat usean tekijän summaan, minkä vuoksi niiden kokonaismäärä paljastuu vasta perintävuosien aikana.[8]

Ulosottovelka kasvaa joka kuukausi, jos henkilö ei pysty maksamaan edes korkoja tai kaikkia korkoja[16]. Tämä koskee etenkin pienituloisimpia ihmisiä, koska heiltä ei voida lain mukaan periä ulosottomaksuja, mutta korot juoksevat silti. Ei-elatusvelvollisen ihmisen suojaosa oli 922,50 euroa nettona kuussa vuonna 2023 ja summaa kohotettiin 269,70 eurolla jokaista elätettävää kohti. Ulosottomaksuja joutuu siten maksamaan vain, jos ansaitsee yli tuon määrän.[17] Jos tulot ja varallisuus eivät riitä ulosottomaksuihin, velallinen saa maksuhäiriömerkinnän[5] ja ulosotto raukeaa. Raukeaminen ei kuitenkaan vapauta velallista yleensä syntyneistä veloista, koska velkojilla on oikeus uusia ulosotto.[5].

Maksetut ulosottomaksut huomioidaan toimeentulotuessa menoina, jolloin ulosmitattavan ei tarvitse maksaa niitä itse, mikäli hän on oikeutettu toimeentulotukeen. Oikeus toimeentulotukeen saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos velallisella ei ole avo- tai aviopuolisoa, jolla on palkkatuloja tai omaisuutta.[18]

Jos velallinen onnistuu säästämään osan suojaosasta, ulosottovirasto perii säästyneen summan ylimääräisenä ulosottomaksuna. Tämä koskee myös sosiaalituista säästettyjä rahoja.[15]

Ulosotto on toimiva tapa maksaa velat pois silloin, kun velkoja ei ole kohtuuttoman paljon verrattuna tuloihin[19]. Pienituloisten kohdalla ulosottovelan lyhentäminen on kuitenkin hidasta tai ei onnistu lainkaan. Tämä johtuu siitä, että ulosottovirasto maksaa perimistään ulosottomaksuista ensin velan korkeiksi säädetyt korot, jolloin velkapääoma lyhenee vain silloin, jos ulosottomaksusta jää rahaa vielä velkapääoman lyhentämiseen. Kun velka on maksettu kokonaan pois, maksatukseen tulevat perintä- ja oikeudenkäyntimaksujen korot. Jos velallinen saa nekin maksetuksi, jäljelle jäävät vielä varsinaiset perintä ja oikeudenkäyntimaksut.[20]

Jos velasta ja kuluista kertyvät korot ovat suuremmat, kuin mitä saadaan ulosmitatuksi, velka saattaa kasvaa jatkuvasti[20].

Jos velan määrä on suuri suhteessa maksukykyyn ja velat ovat olleet jo pitkään ulosotossa, velallinen voi hakeutua niin sanottuun velkajärjestelyyn[19], mutta sitä ei myönnetä kaikkein pienituloisimmille. Esimerkiksi työttömät pääsevät vain harvoin velkajärjestelyyn.[21] Velkajärjestelyllä tarkoitetaan Takuusäätiön takaamaa järjestelylainaa tai käräjäoikeuden määräämää velkajärjestelyä, jossa velat annetaan anteeksi sen jälkeen, kun niitä on maksettu 3-5 vuotta[10].

Ulosottovelan vanheneminen muokkaa

Ulosottovelka vanhenee 15 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Poikkeuksena yksityishenkilöltä saadut velat, jotka vanhenevat 25 vuodessa erääntymisestään tai 20 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Julkisoikeudelliset maksut vanhenevat kuitenkin lopullisesti jo viidessä vuodessa maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta laskettuna. Velkojen vanheneminen edellyttää kuitenkin sitä että velallinen osaa pyytää itse velan vanhentuneeksi julistamista.[22] Elatusapusaatavien vanhentumisesta on säädetty erikseen[16].

Velkaneuvonta muokkaa

Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.lähde?

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.
  2. ↑ a b c d e f g Koulu, Risto & Lindfors, Heidi: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa. Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2016.
  3. ↑ Ulosottolaitoksen toimintayksiköt - Ulosottolaitos ulosottolaitos.fi. Viitattu 10.2.2021.
  4. ↑ Ulosottokaari finles.fi. 31.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 17.1.2019.
  5. ↑ a b c Varattomuus ja maksuhäiriömerkinnät Ulosottolaitos. Viitattu 27.9.2023.
  6. ↑ Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä Yle, 2017
  7. ↑ Hannu Sokala: Ulosottomiesten palkkiota ihmettelee omakin pomo - keskiansio yli 5 000 euroa kuussa MOT. 25.5.2018. Helsinki: Yle. Viitattu 12.1.2020.
  8. ↑ a b c Ulosottokulut vievät valtaosan ylivelkaantuneiden lyhennyksistä KU. 30.3.2020. Viitattu 26.9.2023.
  9. ↑ Kuinka ulosotto toimii? Kattava opas Summarum.fi. 3.7.2023. Viitattu 26.9.2023.
  10. ↑ a b Työelämä | Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannattaisi ottaa työtä vastaan – Johan paljastaa oman laskelmansa, joka osoittaa tilanteen järjettömyyden Helsingin Sanomat. 19.5.2022. Viitattu 26.9.2023.
  11. ↑ Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10
  12. ↑ Ulosmittaus pankkitililtä Lakipuhelin. Minilex. Viitattu 12.1.2020.
  13. ↑ Sonia Lensu: Ulosottomiehen toimenkuvan muuttuminen (Opinnäytetyö) 2011. Kymenlaakso: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.1.2020.
  14. ↑ Sonia Lensu: Ulosottomiehen toimenkuvan muuttuminen atk-järjestelmien ja ulosottokaaren vaikutuksesta (Opinnäytetyö 2011) 2011. Kymenlaakso: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.1.2019.
  15. ↑ a b Ulosottomies vei velkaantuneen isän vaivalla säästämät tuet tililtä: ”Kuin mailalla olisi lyöty” www.satakunnankansa.fi. Viitattu 19.1.2019.
  16. ↑ a b Velkaopas Kuluttajaliitto. 12.10.2020. Viitattu 27.9.2023.
  17. ↑ Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan Ulosottolaitos. Viitattu 27.9.2023.
  18. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 27.9.2023.
  19. ↑ a b Kysymyksiä ja vastauksia ulosotosta Takuusäätiö. Viitattu 26.9.2023.
  20. ↑ a b Velkaopas Kuluttajaliitto. 12.10.2020. Viitattu 27.9.2023.
  21. ↑ Järjestelylainat Takuusäätiö. Viitattu 27.9.2023.
  22. ↑ Velan vanhentuminen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 26.9.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ulosotto&oldid=21966247”