Maksuhäiriömerkintä

Maksuhäiriömerkintä voidaan rekisteröidä kuluttajan asemassa olevan yksityishenkilön luottotietoihin pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena usealla eri tavalla. Joulukuusta 2022 lähtien yksittäinen maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä kuukauden maksun suorittamisen jälkeen. Suomessa luottotietorekistereitä pitävät Bisnode Finland ja Suomen Asiakastieto Oy. Luottotietorekisterin tarkoituksena on auttaa luotonantajia välttämään luottotappioita.

YleisyysMuokkaa

Vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintä oli Suomen Asiakastiedon mukaan 392 200 suomalaisella. Yleisimpiä merkinnät olivat 30–34-vuotiailla, joista 13,5 prosentilla oli maksuhäiriömerkintä. Miehillä maksuhäiriömerkinnät olivat kaikissa ikäryhmissä yleisempiä kuin naisilla. Maksuhäiriöisten osuus oli suurin 30–39-vuotiailla miehillä, joista maksuhäiriömerkintä oli 16,1 prosentilla. Maakunnittain tarkasteltuna eniten maksuhäiriöisiä oli Päijät-Hämeen maakunnassa (9,6 %) ja vähiten Ahvenanmaan maakunnassa (4,5 %).[1]

Eri tyyppiset maksuhäiriötMuokkaa

Perusteet maksuhäiriömerkinnän syntymiselle on määritelty luottotietolaissa.[2] Maksuhäiriömerkintöjä on useita erilaisia, ja niillä on erilaiset voimassaoloajat.[3]

Perintäkirje ei automaattisesti aiheuta maksuhäiriömerkintää.[4] Maksuhäiriömerkinnästä voi tulla aikaisintaan noin kahden kuukauden kuluttua eräpäivästä. Siitä on varotus perintäkirjeessä.[3] Tieto ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saamisesta toimitetaan ilman erillistä pyyntöä. Luottotietoyhtiöiltä on oikeus saada tietoa omista merkinnöistä.[4]

OSP- ja LKP-maksuhäiriökooditMuokkaa

Velkoja voi ilmoittaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin, kun kuluttajaluoton maksu on myöhässä vähintään 60 päivää.[4]

Kulutus-, osamaksu-, tili- tai luottokorttiluotto on ollut erääntyneenä yli 60 päivää ja velkoja on tehnyt Bisnode Finlandin tai Suomen Asiakastieto Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että voi ilmoittaa viivästyksen suoraan luottotietorekisteriin merkittäväksi ilman, että asiaa käsitellään tuomioistuimessa. Tämä mahdollisuus on käytössä lähinnä pankeilla, rahoitusyhtiöillä ja pikavippiyhtiöillä.

UMV- ja UMS-maksuhäiriökooditMuokkaa

  • Saatavasta on annettu käräjäoikeudessa velkomustuomio ja velkoja on siirtänyt tuomion mukaisen saatavansa ulosottoon. Mikäli ulosottoviranomainen ei saa saatavaa perittyä, merkitään saatavan ulosotto keskeytyneeksi velallisen varattomuuden tai muun ulosottoesteen vuoksi, mistä aiheutuu maksuhäiriömerkintä.

Pelkkä saatavan siirtyminen ulosottoon ei siis aiheuta maksuhäiriömerkintää, vaan merkintä syntyy vasta ulosottoperinnän epäonnistuessa. Maksuhäiriömerkintä on kuitenkin tällöin useimmiten jo tullut ulosottoa edeltävän tuomioistuinkäsittelyn päättymisestä yksipuoliseen tuomioon.

  • Saatava on laissa määritelty suoraan ulosottokelpoiseksi (esimerkiksi verot, sakot, elatusavut, terveyskeskusmaksut ja liikennevakuutusmaksut), jolloin velkojan ei tarvitse hakea saatavansa vahvistukseksi tuomioistuimessa tuomiota, vaan voi siirtää saatavan halutessaan jo yhden maksuhuomautuksen jälkeen suoraan ulosottoon. Mikäli ulosottoviranomainen ei saa saatavaa perittyä, merkitään saatavan ulosotto keskeytyneeksi velallisen varattomuuden tai muun ulosottoesteen vuoksi, mistä aiheutuu maksuhäiriömerkintä.

Pelkkä suoraan ulosottokelpoisen saatavan siirtyminen ulosottoon ei siis vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää, vaan merkintä syntyy vasta ulosottoperinnän epäonnistuessa. Koska ulosottoa edeltävää tuomioistuinkäsittelyä ei suoraan ulosottokelpoisissa saatavissa ole, on käytännössä mahdollista että henkilöllä on mittaviakin ulosottovelkoja ilman luottotiedoissa näkyviä maksuhäiriöitä.

YVK-maksuhäiriökoodiMuokkaa

Velkoja hakee riidatonta saatavaansa käräjäoikeudessa, joka antaa asiassa yksipuolisen velkomustuomion. Maksuhäiriömerkintä syntyy vasta asian edetessä yksipuoliseksi tuomioksi asti. Velallisella on siis mahdollisuus maksaa velka oikeudenkäynnin aikana, jolloin oikeudenkäynti peruutetaan, eikä maksuhäiriömerkintää synny. Erikseen on mainittava, että esimerkiksi riitaoikeudenkäynnin tuomio ei aiheuta maksuhäiriömerkintää hävinneelle osapuolelle.

Maksuhäiriömerkinnän kestoMuokkaa

Joulukuusta 2022 lähtien maksuhäiriömerkintä poistuu yksi kuukausi maksun suorittamisen jälkeen. Säilytysaikojen kesto lyhenee sekä yleisimmistä henkilöluottotiedoista että yritysluottotiedoista. Jatkossa jokaisella maksuhäiriömerkinnällä on oma itsenäinen säilytysaikansa, eikä aikaisemmat maksuhäiriömerkinnät pidennä toistensa kestoa.[5]

Ennen joulukuuta 2022 maksuhäiriömerkintöjä pidetään rekisterissä pääsääntöisesti 2–3 vuotta.[6] Uusi häiriömerkintä pidentää talletusaikaa. Velan maksaminen talletusaikana voi lyhentää ajan kestoa.[4] Velallisella on oikeus saada pyynnöstä maksamistieto sekä rekisteriin tieto maksuhäiriöön johtaneesta erityisestä syystä (esim. takausvastuusta). Velallinen voi pyytää kerran vuodessa maksutta luottotietorekisteriotteen luottotietoyhtiöltä. Siitä selviää, mitä tietoja velallisen nimellä on talletettu ja kuinka pitkään merkintöjä säilytetään rekisterissä.[6]

Samasta jo kertaalleen maksuhäiriöksi rekisteröidystä velasta voi tulla uusi maksuhäiriömerkintä uuden tuloksettoman ulosottoyrityksen seurauksena, jolloin uuden maksuhäiriömerkinnän (UMV tai UMS) rekisteröintiajan kuluminen alkaa taas alusta. Yksittäisestä maksamatta jätetystä velasta voi siis olla maksuhäiriömerkintä voimassa jopa 15–20 vuotta, mikäli velkaa ei koskaan makseta.

Maksuhäiriömerkinnän saaneella on oikeus saada lisättyä tieto velan maksamisesta rekisteriin. Sinne voidaan myös kirjata lisätieto maksuhäiriöön johtaneesta syystä, esimerkiksi lainan takaamisesta.[4] Tätä lisätietoa kutsutaan ref-merkinnäksi. Tiedolla voidaan osoittaa oman taloudellisen tilanteen paraneminen ja joissain tapauksissa myös lyhentää maksuhäiriömerkinnän kestoa.[7] Henkilön on kyettävä tarvittaessa toimittamaan asiakirja, joka todistaa erityisen syyn tai maksun suorittamisen.[4]

Maksuhäiriömerkinnän vaikutuksetMuokkaa

Maksuhäiriömerkinnät voivat hankaloittaa elämää monin eri tavoin.[4]

Kaikilla on oikeus peruspankkipalveluihin, kuten verkkopankkiin, maksuhäiriömerkinnästä huolimatta.[4]

Lainat ja luottoMuokkaa

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa lainan saamista olennaisesti.[4]

Muun muassa pankkilainan saanti ilman takausta tai takaajaa voi olla vaikeaa.[8]

Maksutavat ja luottokortitMuokkaa

Vuoden 2010 alussa säädetyn lain nojalla luotonantaja voi keskeyttää asiakkaan mahdollisuuden jatkuvaan luottoon, mikäli riski maksukyvyttömyydestä on kasvanut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luottokortti voidaan peruuttaa, mikäli asiakas on saanut maksuhäiriömerkinnän minkä tahansa muunkin velan laiminlyönnin seurauksena.[9] Pankit voivat vaatia maksuhäiriömerkinnän seurauksena luottokorttisi takaisin.[4]

Osamaksulla ostaminen ja osamaksusopimuksen tekeminen vaikeutuu merkinnän myötä.[4]

Asunnon vuokraaminenMuokkaa

Maksuhäiriömerkintä ei vaikuta olemassa olevaan vuokrasopimukseen, mikäli vuokra maksetaan ajoissa.[3]

Uuden vuokra-asunnon hankkiminen voi vaikeutua maksuhäiriömerkinnän myötä. Vakuutusyhtiöt voivat olla myymättä kotivakuutusta maksuhäiriömerkinnästä johtuen.[10][11] Kotivakuutus on monesti vuokranantajan ja vuokra-asunnon edellytys.[4]

Työn hakeminenMuokkaa

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa työpaikan saamista joissain tapauksissa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan.[12] Merkintä vaikeuttaa työpaikan saantia erityisesti työtehtävistä, joihin liittyy taloudellista vastuuta.[4][3] Osa työnantajista selvittää työnhakijan luottotiedot.[8]

VakuutuksetMuokkaa

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa vakuutusten, kuten kotivakuutuksen, saamista.[4][3] Vakuutuksissa vaaditaan yleensä vakuutta tai ennakkomaksua, mikäli henkilöllä on merkintä.[4] Jo olemassa olevaan vakuutukseen merkintä ei vaikuta, mikäli laskut maksetaan ajoissa.[3]

Maksuhäiriömerkintä voi myös vaikeuttaa vakuutuskorvauksien saamista. Vakuutustutkijan mielenkiinto herää, jos korvaushakemus on suuri ja sen taustalta paljastuu maksuhäiriö. Näin vakuutuskorvauksen saamiseksi voi joutua näkemään lisää vaivaa.[13]

PuhelinliittymätMuokkaa

Merkintä voi hankaloittaa puhelinliittymän saamista. Jo olemassa olevaan puhelinliittymään merkintä ei vaikuta, mikäli laskut maksetaan ajoissa.[3]

Uusissa puhelinliittymissä vaaditaan yleensä vakuutta tai ennakkomaksua (katso prepaid-liittymä), mikäli henkilöllä on merkintä.[4]

MaksusuunnitelmaMuokkaa

Joissain tapauksissa saatavan periminen siirretään yksityiselle perintätoimistolle ennen tuomioistuin- tai ulosottoperintää. Perintätoimiston kanssa voi yrittää tehdä maksusuunnitelman velan maksamisesta, jolloin maksuhäiriömerkintää ei synny, mikäli suunnitelmaa noudatetaan. Pelkkä saatavan siirtyminen perintätoimiston perittäväksi ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää.

Omaehtoinen luottokieltoMuokkaa

Oma eli omaehtoinen luottokielto käyttäytyy kuin maksuhäiriömerkintä. Merkinnän ollessa voimassa ei voi esimerkiksi saada luottokorttia tai tehdä osamaksusopimuksia ilman että hakija osoittaa, että on oma-aloitteisesti hankkinut luottokieltomerkinnän. Tämän voi osoittaa luottotietoyhtiöltä saatavalla todistuksella. Merkintä kannattaa hakea, jos tietää joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi tai oma henkilötunnus on julkistettu esimerkiksi tietomurron seurauksena. Oma luottokielto on järkevää hankkia myös silloin, kun haluaa välttää ylivelkaantumista. Merkinnän voi ottaa vain itselleen ja se poistetaan luottotietorekisteristä kahden vuoden jälkeen.[14]

Oma luottokielto kannattaa hankkia sekä Suomen Asiakastiedolta että Bisnodelta, koska kummallakin yrityksellä on oma luottotietorekisterinsä ja luotonantaja saattaa tarkistaa tiedot vain jommaltakummalta.[15]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Maksuhäiriötilastot 2020 (PDF) 8.1.2021. Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 25.11.2021.
  2. Luottotietolaki 527/2007 Finlex.fi. Viitattu 25.11.2021.
  3. a b c d e f g Maksuhäiriömerkintä - Talous- ja velkaneuvonta oikeus.fi. Viitattu 23.6.2022.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p Maksuhäiriömerkintä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 23.6.2022.
  5. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaika lyhenee joulukuussa Valtioneuvosto. 12.5.2022. Viitattu 23.6.2022.
  6. a b Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää 15.5.2014 (päivitetty). Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 25.11.2021.
  7. Mitä ref-merkintä luottotiedoissa tarkoittaa ja miten sen saa? Raha.fi. Viitattu 4.7.2019.
  8. a b Kuluttajaviraston info-sivu maksuhäiriömerkinnöistä, luettu 10.1.2014.
  9. Luottokortti kuivumaan maksuhäiriömerkinnästä? 2009. Omaraha.org.
  10. Kotivakuutus ilman luottotietoja Summarum.fi. 22.9.2017. Viitattu 16.9.2018.
  11. Maksuhäiriömerkintä voi kariuttaa vakuutushaaveet – "Jos jotain sattuu, on se katastrofi" Yle Uutiset. Viitattu 16.9.2018.
  12. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennetään Valtioneuvosto. 29.6.2021. Viitattu 23.6.2022.
  13. Yle: Poliisi-TV artikkeli: "Tehtävänä epäillä", luettu 10.1.2014
  14. Kaskinen, Hannu: Oma luottokielto torjuu tilauspetoksia Taloustaito.fi. 2.11.2020. Viitattu 20.12.2020.
  15. Neuvoja tietovuodon kohteeksi joutuneille 25.10.2020. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 20.12.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa