Veli Orava
Veikko Olavi (Veli) Orava (12. heinäkuuta 1912 Viipuri – 26. syyskuuta 1967) oli suomalainen teollisuusneuvos ja Oravan Tehtaat Oy:n perustaja ja johtaja.[1]
Veli Oravan vanhemmat olivat liikemies Johan Fredrik Orava (1878–1935) ja Elviira Koistinen. Oravan isä perusti 1922 Viipuriin osto- ja myyntiliikkeen joka laajeni sitten lyhyttavarain kauppaan. Liikkeellä oli myymälät myös Uuraassa, Koivistolla ja Makslahdessa. Vuonna 1926 Johan Fredrik Orava aloitti pahvisien matkalaukkujen valmistuksen ja perusti tätä varten Alote Oy:n yhdessä Matti Kososen kanssa. Johan Fredrik Orava luopui sitten asteittain muista liiketoimista keskittyen matkalaukkujen valmistukseen.[1][2]
Veli Orava oli kansakoulun lopetettuaan työssä vuoden ajan isänsä laukkutehtaassa ja sen jälkeen kolme vuotta Uurassa huolintaliikkeen palveluksessa ja sitten työssä Kaksoissaaren konepajassa. Suoritettuaan asevelvollisuuden hän perusti oman siirtomaatavaraliikkeen kesällä 1931 ja laajensi sitä elintarvikekaupan puolelle. Johan Fredrik Oravan kuoltua 1935 Veli Orava jatkoi isänsä laukkutehtaan toimintaa laajentaen sitä niin että vuonna 1939 tehtaassa oli jo sata työntekijää ja siellä valmistettiin matkalaukkuja, lompakoita, ostoslaukkuja ja selkäreppuja.[1][2]
Syksyllä 1939 Orava määrättiin valmistamaan puolustusvoimille selkäreppuja ja telttoja. Talvisodan aikana hänen tehtaansa siirrettiin Laihialle ja välirauhan aikana tehdas Orava siirsi tehtaansa Jyväskylään jonne rakennettiin tilat tehdasta varten. Tehdas aloitti toimintansa 150 työntekijän voimin lokakuussa 1940 Tehdas Oy Teho-nimellä ja siellä valmistettiin nahka- ja muita tuotteita. Jatkosodan aikana Orava päätti palata takaisin Karjalaan ja hän osti tätä varten Nurmin tehdasalueen Suomen Gummitehdas Oy:ltä lokakuussa 1941. Jyväskylän tehtaan koneet siirrettiin kesällä 1942 tänne ja tehdas aloitti toimintansa nimellä Oravan Tehtaat Oy.[1][2]
Nurmen tehtaan toiminta jouduttiin lopettamaan kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen alettua. Tehdas evakuoitiin ensin Kaukaan tehtaille ja sitten Vaasaan jossa tehdas aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa. Orava vuokrasi sitten tontin Riihimäeltä ja aloitti syksyllä 1944 uuden tehtaan rakentamisen sinne. Samoihin aikoihin Oravan Tehtaat Oy:n päätoimialaksi muuttui vaatteiden valmistus, joskin matka- ja käsilaukkujen valmistus jatkui vielä vuoteen 1953 saakka. Uusi arkkitehti Arvo O. Aallon suunnittelema Riihimäen tehdas valmistui vuonna 1945.[1][2]
Veli Orava perusti Oy Kodin Pukimo-nimisen tytäryhtiön joka markkinoi Oravan vaatetehtaan tuotteita. Ensimmäinen vaatemyymälä perustettiin Lappeenrantaan ja toiminta laajeni sitten ensi Itä-Suomen alueelle ja sitten Länsi-Suomeen. Laukkujen valmistuksen päätyttyä orava perusti 1955 Putkiteollisuus Oy:n joka valmisti muovista erimallisia ja erikokoisia putkia sekä lisäksi listoja ja nauhoja. 1960-luvun alussa Oravan Riihimäen tehtaalla oli 200 työntekijää.[1][2]
Orava oli yksityisyrittäjien Riihimäen osaston puheenjohtajana 1959–1961 ja hän oli perustamassa Riihimäen Kerhotaloa. Hän oli Karjala-lehteä toimittavan yhtiön johtokunnan ja Karjalan Liiton teollisuusvaliokunnan jäsen. [1]
Veli Orava sai teollisuusneuvoksen arvon 1963. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa 1967. Veli Oravan mukaan on nimetty Riihimäellä Oravankatu. Oravan Riihimäen tehdasalue on nykyisin puolustusvoimien käytössä ja siellä toimii viestikeskuskorjaamo.[1][3]
Kirjallisuutta muokkaa
- Erkki Paavolainen : Oravan tehtaat: piirteitä 30-vuotisesta toiminnasta. Oravan tehtaat 1957