Veden peili on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut Rax Rinnekankaan ohjaama suomalainen elokuva. Pääosassa nähdään Hannu-Pekka Björkman.

Veden peili
Ohjaaja Rax Rinnekangas
Käsikirjoittaja Rax Rinnekangas
Tuottaja Rax Rinnekangas
Säveltäjä Pascal Gaigne
Kuvaaja Tuukka Ylönen
Leikkaaja Jari Innanen
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Bad Taste LtD.
Ensi-ilta 19. lokakuuta 2012
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 150  000 € (SES 105 000 €)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Rooleissa

muokkaa
 Hannu-Pekka Björkman  Lauri  
 Kalle Holmberg  Laurin isä  
 Seela Sella  Laurin äiti  
 Nacho Angulo  Joseph Brodsky  
 Luukas Haapkylä    

Vastaanotto

muokkaa

Demarin kriitikko Rane Aunimo antoi elokuvalle yhden tähden. Hänen mielestään elokuva on teennäinen ja ”töksähtelevissä kuvajaisissaan traagisen latteaa viisastelua”.[1] Myös Ilta-Sanomien kriitikko Tarmo Poussu antoi elokuvalle yhden tähden. Hän aloitti arvostelunsa siteeraamalla elokuvan lehdistömateriaalia: ”Hannu-Pekka Björkman tulkitsee järisyttävästi Venetsiaan saapuvaa miestä Rax Rinnekankaan elokuvassa, jossa ihmisen minuus etsii itseään sisäisen tragedian varjoissa ja valoissa” ja jatkoi: ”Jos pystyit lukemaan edellisen lauseen vakavalla naamalla, saatat lämmetä Veden peili -elokuvalle, jonka lehdistömateriaalista se on lainattu. Mikäli mainoslause on mielestäsi mahtipontinen ja tekosyvällinen, voit olla varma, että sitä on myös itse elokuva.”[2]

Positiivisemmin elokuvaan suhtautui Episodin päätoimittaja Jouni Vikman, joka antoi sille neljä tähteä. Hän huomautti, että elokuvan verkkainen leikkaustyyli ei välttämättä miellytä kaikkia: ”Jos taas on kiinnostunut siitä miten näennäisesti toisistaan irrallinen kuvamaailma ja kertojaääni luovat uusia assosiaatioita, on Veden peili mainio tapa haastaa − ja palkita – itseään.”[3] Myös Iltalehden kriitikko Tuomas Riskala antoi elokuvalle positiivisen kolmen tähden arvion: ”Epätasainen visio toimii kuin mielen abstraktio, jonka kaikki palaset eivät ikinä kohtaa, mutta joka pitää silti otteessaan.”[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa