Varjomuratti

Euroopanmuratti[2] (Hedera helix) – käytetään myös nimityksiä muratti ja varjomuratti[3][4][5] – on araliakasvien heimoon ja murattien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on Länsi-Euroopassa suosittu koristekasvi.

Euroopanmuratti
Hedera helix3.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Araliakasvit Araliaceae
Alaheimo: Aralioideae
Suku: Muratit Hedera
Laji: helix
Kaksiosainen nimi

Hedera helix
L.[1]

Muratin luontainen levinneisyysalue
Muratin luontainen levinneisyysalue
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Varjomuratti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Varjomuratti Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Euroopanmuratin kukintoja.

Euroopanmuratti on 1–20 metrin pituiseksi kasvava puuvartinen, talvivihreä köynnös, joka kiipeilee ilmajuuriensa avulla puihin ja kivipinnoille. Lehdet ovat ruodillisia, nahkeita ja kiiltäviä.[6] Kasvilla on kahdenlaisia lehtiä: tavalliset lehdet ovat kouramaisia, 3–5-liuskaisia, kun taas kukintoversojen lehdet ovat ehytlaitaisia ja soikeita.[7] Irlanninvarjomuratilla (subsp. hibernica) on suuremmat ja leveämmät, usein jopa yli kahdeksan senttimetrin levyiset lehdet.[8] Eräillä lajikkeilla on kellertävät tai moniväriset lehdet, ja myös lehden muoto vaihtelee huomattavasti.[9]

Euroopanmuratti kukkii syys-lokakuussa tuoksuvin, kellanvihrein kukin, jotka sijaitsevat pienissä, pyöreissä tertuissa. Kukkia kehittyy vain vanhoihin yksilöihin. Hedelmä on myrkyllinen sinimusta marja, joka kypsyy vasta kukintaa seuraavana kesänä. Lajiin on erikoistunut loiskasvi muratinnäive (Orobanche hederae).[6][8]

LevinneisyysMuokkaa

Euroopanmuratti kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Kaukasuksella.[10] Pohjoisimmillaan sitä esiintyy Lounais-Norjassa Uudenmaan korkeudella.[11] Monilla alueilla murattia pidetään jopa rikkakasvina, sillä se pystyy kasvamaan epäsuotuisissakin paikoissa ja leviää nopeasti.[9] Kasvi on myös Gotlannin maakuntakukka.[8]

KäyttöMuokkaa

Euroopanmuratti on etenkin Länsi-Euroopassa suosittu koristekasvi, ja se on myös yksi ihmiskunnan varhaisimmista koristekasveista. Kivikautisten hautalöytöjen perusteella on voitu päätellä, että kukkivia euroopanmuratteja on kerätty Englannissa hautakoristeiksi jo 7 600 vuotta sitten. Antiikin Kreikassa kasvin lehtiä pureskeltiin Dionysoksen ja Bacchuksen kunniaksi järjestetyissä orgioissa.[7] Viinissä tai vedessä keitettyjä lehtiä on käytetty haavanpuhdistukseen.[8]

Suomessa euroopanmuratti on talvenarka ja menestynyy tavallisesti vain maanpeittokasvina. Parhaiten kasvi viihtyy runsasmultaisilla, tuoreilla ja suojaisilla paikoilla, joihin kertyy talvisin runsaasti lunta. Myös viljeltävän lajikkeen alkuperä vaikuttaa asiaan: lajin levinneisyysalue on laaja ja ulottuu Pohjois-Afrikasta Uudenmaan korkeudelle.[7] Lajia voidaan käyttää myös huonekasvina, jolloin sitä kasvatetaan yleensä amppelissa tai tuettuna ruukkukukkana. Euroopanmuratti pitää valosta, mutta tulee toimeen myös varjoisemmassa paikassa. Se vaatii suhteellisen paljon kastelua ja noin viikon (talvisin kahden) välein toistuvaa lannoitusta. Talvisin kasvi viihtyy viileässä ja valoisassa paikassa. Euroopanmurattia voidaan lisätä latvapistokkaista.[9]

Alalajeja ja lajikkeitaMuokkaa

  • ’Anne Marie’ – kirjomuratti[12]
  • ’Baltica’ – vironmuratti[13]
  • ’Goldheart’ – kultamuratti[14]
  • ’Harald’ – kirjomuratti[15]
  • ’Jubilee’ – kultamuratti[16]
  • subsp. canariensis – kanarianvarjomuratti[17]
  • subsp. helix – euroopanvarjomuratti[18]
  • subsp. hibernica – irlanninvarjomuratti[19]
  • subsp. poetarum – turkinvarjomuratti[20]

LähteetMuokkaa

  1. Jonsell, B. & Karlsson, T. (eds.): Flora Nordica 6, s. 162. The Swedish Museum of Natural History, 2010. ISBN 978-91-86510-61-9.
  2. Suomen Lajitietokeskus: euroopanmuratti – Hedera helix viitattu 21.6.2020.
  3. Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  4. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  5. Kassu – kasvien suomenkieliset nimet: Hedera helix
  6. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  7. a b c Mustila Arboretum: Hedera helix - muratti mustila.fi. Viitattu 1.7.2020.
  8. a b c d Den virtuella floran: Murgröna (Hedera helix L.) linnaeus.nrm.se. Viitattu 1.7.2020.
  9. a b c Huonekasvit.fi: Muratti (Hedera helix) huonekasvit.fi. Viitattu 1.7.2020.
  10. Den virtuella floran: Murgröna (Hedera helix L.): levinneisyys Maan pohjoispuolella. (ruotsiksi)
  11. Den virtuella floran: Murgröna (Hedera helix L.): levinneisyys Pohjoismaissa. (ruotsiksi)
  12. Kassu – Hedera helix ’Anne Marie’
  13. Kassu – Hedera helix ’Baltica’
  14. Kassu – Hedera helix ’Goldheart’
  15. Kassu – Hedera helix ’Harald’
  16. Kassu – Hedera helix ’Jubilee’
  17. Kassu – Hedera helix subsp. canariensis
  18. Kassu – Hedera helix subsp. helix
  19. Kassu – Hedera helix subsp. hibernica
  20. Kassu – Hedera helix subsp. poetarum

Aiheesta muuallaMuokkaa