Avaa päävalikko

Henrik August Reinholm

suomalainen pappi ja kansatieteilijä

Henrik August Reinholm (21. maaliskuuta 1819 Rauma15. kesäkuuta 1883 Viapori, Helsinki[1]) oli suomalainen pappi ja kansatieteilijä, oppiarvoltaan filosofian tohtori.

Henrik August Reinholm
H.A. Reinholm.gif
Henkilötiedot
Syntynyt 21. maaliskuuta 1819
Rauma
Kuollut 15. kesäkuuta 1883 (64 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkimusalue kansatiede

Reinholmin vanhemmat olivat tilanomistaja, lääninviskaali Henrik Gudmund Reinholm (k. 1852) ja Agata Nordlund. Hän kävi Turun katedraalikoulua ja Turun lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1837. Reinholm valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844, lisensiaatiksi 1853 ja tohtoriksi 1857. [1]

Reinholm väitteli 1853 aiheesta Om Finska Folkens fordna hedniska dop och dopnamn ja samana vuonna hänet vihittiin Porvoossa papiksi.[1]. Hän oli Suomen ensimmäisiä kansanperinteen tallentajia. Varsinaisen päätyönsä Reinholm teki Viaporin seurakunnan kirkkoherrana ja vankilapastorina, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1856 lähtien. Reinholm aloitti opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1837 ja koki opiskeluaikoinaan voimakkaan kansallisen heräämisen.[2]

Reinholm osallistui vuonna 1847 David Europaeuksen runonkeräysmatkalle, joka suuntautui Novgorodiin sekä Tverin ja Aunuksen Karjalaan[1]. Matkalta keräämäänsä aineistoa hän toimitti Elias Lönnrotille, joka käytti sitä 1849 julkaistussa Kalevalan toisessa painoksessa eli niin sanotussa Uudessa Kalevalassa. Lisäksi Reinholmin tallentamaa kansanperinnettä julkaistiin muun muassa Zachris Topeliuksen teoksessa Finland framställdt i teckningar.

Reinholm matkusti Karjalan lisäksi myös eri puolilla Suomea ja tallensi runsaasti materiaalia. Hänen lähes sadasta paksusta kansiosta koostuvaa aineistoaan säilytetään Kansallismuseossa. Lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on noin tuhat Reinholmin keräämää kalevalamittaista runoa. Tutkijana Reinholm ei ollut kovinkaan lahjakas, eivätkä hänen kykynsä siten ilmeisesti riittäneet kerätyn aineiston kunnolliseen analysointiin.[2][3]

Reinholmin käsikirjoituskokelma sisältää pitkälti muinaissuomalaista mytologiaa, muun muassa tarinoita jatuleista ja Suomen muinaisista kuninkaista. Lisäksi hän tallensi paljon erilaisia kansantansseja ja -leikkejä. Reinholm keräsi myös työ- ja asuinpaikkansa Viaporin historiaa. Viaporia koskeva aineisto on kuitenkin vielä pääosin analysoimatta.[2][3]

JulkaisujaMuokkaa

  • Suomalaisia kasvu-nimejä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1850
  • Finlands fornborgar. 1, Kastelholm ; kirj. K. A. Bomansson, H. A. Reinholm. Helsingfors 1856
  • Tampereen kaupunki : historiallisia ja tilastollisia tietoja koottuina ja kirjoitettuina sen satavuotis-juhlan muistoksi 1 p. Lokakuuta 1879 ; tekijät Karl Otto Johan Blåfield ja Henrik August Reinholm.. Hagelstam, Tampere 1879 (Kirja digitoituna Doriassa)
  • Kristinuskon saatosta Suomeen. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 6. Helsinki 1883
  • J. R. Aspelin : Suomen mustalaiset : kirjoitussarja Uudessa Suomettaressa 1894-95 H. A. Reinholmin aineiston pohjalta ; toimittanut Harry Halén. Unholan aitta 2. Tuohivirsu, Helsinki 1994
  • Skeppsgosseskolan på Sveaborg 1778-1826 ; redigerad och utgiven av Harry Halén. Unholan aitta 16. Tuohivirsu, Helsingfors 2003

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  2. a b c Suomen kansan muistista Yle Radio 1. Viitattu 9.12.2012.
  3. a b Sveaborg-Viapori-projekti 2010–2013 Suomen Akatemia. Viitattu 9.12.2012.