Avaa päävalikko

Vako Oy oli jatkosodan aikana Suomen hallussa olleilla alueilla Itä-Karjalassa vuosina 1941–1944 toiminut vähittäiskauppaa harjoittanut yritys, jossa olivat osakkaina yhtä suurilla osuuksilla Tukkukauppojen Oy, SOK, OTK ja Kesko Oy.[1] Yhtiön toimitusjohtajana oli Aarne Koskelo.[2]

Vakon ensimmäinen myymälä avattiin Vitelessä 17. syyskuuta 1941, ja vuoden lopussa yhtiöllä oli jo 60 toimipaikkaa. Lokakuun lopulla 1943 toimipaikkoja oli 193. Vako Oy:llä oli Helsingissä hankintakonttori, joka huolehti tavaroiden ostosta ja suomalaisen henkilökunnan palkkauksesta, sekä Äänislinnan, Aunuksenlinnan, Vienan ja Repolan piirikonttorit. Henkilökuntaa Vako Oy:llä oli vuoden 1944 alussa 1 200, joista 450 suomalaisia ja loput itäkarjalaisia, joille yhtiö oli järjestänyt kursseja kaupan alalla. Vähittäismyynnistä muodostivat säännöstellyt elintarvikkeet yli 75 prosenttia, ja hinnat olivat samat kaikissa Vakon myymälöissä.[1]

Vakolla oli myös ravitsemis- ja majoitusliikkeitä, noin 60 prosenttia näistä oli metsätyömaaruokaloita. Yhtiöllä oli Hotelli Äänislinna Äänislinnassa ja pienempi Hotelli Aunus Aunuksenlinnassa. Lisäksi Vakolla oli useita parturiliikkeitä, valokuvaamo Aunuksenlinnassa ja jalkinekorjaamo Äänislinnassa. Vakolla oli myös tuotantolaitoksia kuten myllyjä, leipomoita, virvoitusjuomatehtaita, teurastamoita, makkaratehdas, einestämö ja kalastamo. Yhtiö osti myös paikalliselta väestöltä turkiksia, parkkia, koreja, puuastioita, marjoja, sieniä ynnä muuta.[1][3]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Seppo Simonen : Vako Oy. Kaupallista toimintaa Itä-Karjalassa 1941–44. SOK ja OTK, Helsinki 1971

LähteetMuokkaa