Vaasanpuistikko (Vaasa)

katu Vaasassa

Vaasanpuistikko (ruots. Vasaesplanaden) on yksi Vaasan ydinkeskustan leveistä puistokaduista. Runsaan kilometrin mittainen katu kulkee länsilounaasta itäkoilliseen Vaskiluodon sillalta kauppatorin eteläpuolitse rautatien ylittävälle maasillalle, jossa se jatkuu koilliseen Sepänkyläntienä.

Vaasanpuistikko on yksi Vaasan viidestä puistokadusta.
Vaasanpuistikko kulkee modernin Rewell Centerin (1963) ja jugendtyylisen Wasaborgin (1912) välistä.
Vaasanpuistikkoa Kirkkopuiston kohdalla itään päin kuvattuna elokuussa 2015.

Vaasanpuistikon poikkikadut lännestä itään ovat Rantakatu, Koulukatu, Lyseonkatu, Kirkkopuistikko, Senaatinkatu, Raastuvankatu, Ylätori, Kauppapuistikko, Alatori, Pitkäkatu ja Asemakatu. Vaasanpuistikon kanssa samansuuntainen katu on torin pohjoislaitaa kulkeva Hovioikeudenpuistikko.

Vaasan kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterbergin vuoden 1855 asemakaavaan suunnittelema viiden puistokadun kokonaisuus – Hovioikeudenpuistikko, Kauppapuistikko, Kirkkopuistikko, Korsholmanpuistikko ja Vaasanpuistikko – kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1]

Merkittäviä rakennuksia muokkaa

Vaasanpuistikon varrella sijaitsevat muun muassa Vaasan kirkko ja Kirkkopuisto sekä kaupungintalo ja Kaupungintalonpuisto. Muita merkittäviä rakennuksia ovat numero 3:n kerrostalo (Matti Visanti 1932), numero 6:n kerrostalo (Viljo Revell 1954), Vaasan lyseon lukio (numero 8, Johan Jacob Ahrenberg 1898), Moen talo (numero 12, 1861[2]), Ylätorin kulman Rewell Center (Viljo Revell 1963) ja numero 18:n Vaasan kauppahalli (Alfred Wilhelm Stenfors 1939).[3] Raastuvankadun kulman Wasaborg eli Sjöblomin talo oli valmistuessaan vuonna 1912 kaupungin suurin talo. Sen itäsiiven ovat suunnitelleet J. E. Bruun ja Carl Schoultz ja länsisiiven Arthur Rudolf Gauffin.[4]

Pitkänkadun kulman Centrumin talo (Vaasanpuistikko 22) on tunnettu vuosien myötä vaihtuvista ravintoloistaan. Siinä toimi 1970-luvulla tanssiravintola Centrum, 1980-luvulla diskoteekki Caribbean People. Sitä seurasivat tanssiravintolat Valentino ja Tähtitaivas sekä yökerhot Apache Inn ja Party House 22. Ketjuravintoloista talossa toimi aiemmin Restelin Martina ja nykyisin Pancho Villa.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 1.10.2017.
  2. Vaasan kulttuuriympäristöselvitys, s. 112. Vaasan kaupunkisuunnittelu, 2010. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Muistojen maanantai, osa 1: Wasaborgin talo Vaasan kaupunki. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 1.10.2017.
  5. Kallionpää, Mikko: Arkistojen kätköistä: Vaasanpuistikko 22:ssa on ollut monta ravintolayrittäjää, mutta useimmat joutuivat laittamaan lapun luukulle Pohjalainen. 19.04.2017. Viitattu 1.10.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Porola, Jukka (teksti) & Salo, Jaakko J. (kuvat): Wasaborg : Sjöblomin kivilinnan sata vuotta. Fastighets Wasaborg, 2012. ISBN978-952-5559-50-7.