Vaasan keskusta
Vaasan keskusta (ruots. Centrum)[1] sijaitsee Vaasan torin ympäristössä, jonne suuri osa keskustan palveluista on keskittynyt. Tavallisimmin Vaasan keskustan tilastoalueeseen luetaan kuuluvaksi alue, joka rajoittuu koillisessa ja idässä rautatiehen, kaakossa ja etelässä Hietalahdenkatuun sekä lännestä koilliseen merenrannassa kulkevaan kaupunginselkään.
| Keskusta | |
|---|---|
| Centrum | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Keskusta korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 1 |
| Väkiluku | 9 619 (1.1.2015) |
| Postinumero(t) | 65100 |
| Lähialueet | Hietalahti Vöyrinkaupunki, Onkilahden ranta, Vaasan yliopisto |
Keskusta-alue muokkaa
Setterbergin asemakaava muokkaa
Vaasan keskustan kaupunkirakenne pohjautuu Setterbergin vuonna 1855 laatimaan asemakaavaan. Vaasan palon jälkeen vuonna 1852 tehtiin päätös siirtää kaupunki nykyiselle paikalleen ensisijaisesti sen otollisten satamaolosuhteiden takia. Asutusta on nykyisen Tammikartanon alueella, Klemetsön saarella, ollut kuitenkin 1500-luvulta asti. Vanhimmat nykyiset rakennukset ovat peräisin 1770-luvulta.[2]
Setterbergin kaavassa pääelementtejä olivat selkeä ruutukaava, leveät puistikot, kortteleiden läpi kulkevat palokadut, vapaamuotoinen rantapuistovyöhyke sekä puistoympäristössä sijaitsevat julkiset rakennukset, jotka ovat yhä näkyvissä Vaasan kaupunkirakenteessa. Kaavan ratkaisut perustuivat niin paloturvallisuuden edistämiseen kuin Vaasan hallinnollisen aseman korostamiseen. Kaavaratkaisut ovat kulttuurihistoriallisen merkityksen perusteella luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.[2]
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt muokkaa
Vaasan keskustan alueella valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Vaasan vanha hautausmaa, Vaasan rautatieasema sekä Vaasan tarkka-ampujakasarmit. Vanha hautausmaa on osa kaupunkipalon jälkeen siirretyn Vaasan rakentamista sekä varhainen kirkosta ja asutuksesta erilleen sijoitettu hautausmaa. Tarkka-ampujakasarmit liittyvät kaupungin ja maan sotahistoriaan, kun Vaasaan jäi Suomen sodan jälkeen laaja venäläinen jääkärirykmentti. Setterberg kaavoitti venäläiselle kasarmialueelle paikan ortodoksisen kirkon eteläpuolelle. Tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneitä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista.[3]
Rautatieasema valmistui vuonna 1883, kun Vaasaan avattiin raideyhteys. Raideyhteyden myötä Vaasasta kehittyi entistä tärkeämpi teollisuuskaupunki. Teollisuuskaupungin vaiheista kertovat Onkilahden konepaja, Villatavaratehdas sekä Vaasan höyrymylly elevaattoritorneineen ja jyväsiiloineen. Etelä-Klemettilän alueella on säilynyt tältä ajalta useita pienimittakaavaisia teollisuusrakennuksia.[3]
1960-luvun kaupunkikuvallinen muutos muokkaa
Kaupunkikuvallisesti Vaasa muuttui 1960- ja 1970-luvuilla, kun keskustaa saneerattiin arkkitehti Erik Kråkströmin modernistisen kaavan mukaan. Huomattava osa kaupungin historiallisesta rakennuskannasta purettiin tuolloin ja tilalle nousi monotonisia kerrostalolamelleja, joiden myötä keskustan korkeusmittakaava kasvoi merkittävästi. Uudet rakennukset sijoitettiin tonttien keskiosaan, kun Setterbergin empiretyylisessä rakenteessa matalat ja keskikorkeat rakennukset sijaitsivat kadun varressa.[3]
Nykyinen kaupunkikuva muokkaa
Vaasan kaupunkikuvaa kuvaa rakennustyylien kerroksellisuus ja kaupunkikuvan vaihtelevuus. Kerroksellisessa kaupunkikuvassa heijastuu kaupungin historian vaiheet.[3]
Kuvia Vaasan keskustasta muokkaa
-
-
Vaasan puukasarmit -
-
-
Vaasan vesitorni -
-
-
-
Åbo Akademi ja vanha höyrymylly -
Lähteet muokkaa
- Vaasan kaupunki: Vaasan keskustan osayleiskaava 2040. Vaasan kaupunki, 2017.
Viitteet muokkaa
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ a b Keskustan osayleiskaava 2040 s. 13
- ↑ a b c d Keskustan osayleiskaava 2040 s. 15
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan keskusta Wikimedia Commonsissa
