Hietalahti (Vaasa)
Hietalahti (ruots. Sandviken) on kahdesta kaupunginosasta, 9. ja 10. kaupunginosasta koostuva alue Vaasassa, vanhan ydinkeskustan etelä- ja kaakkoislaidalla noin kilometrin etäisyydellä Vaasan ydinkeskustasta. Ensimmäinen talo Hietalahteen on rakennettu 1920-luvulla. Hietalahti on Vaasan arvostetuimpia asuinalueita kauniiden rakennustensa ja rauhallisen ilmapiirinsä vuoksi.
| Hietalahti | |
|---|---|
| Sandviken (9. kaupunginosa) |
|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hietalahti korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 9 |
| Väkiluku | 3 986 (31.12.2015) |
| Postinumero(t) | 65100 |
| Lähialueet | Keskusta, Korkeamäki, Klemettilä, Suvilahti |
| Hietalahti | |
|---|---|
| Sandviken (10. kaupunginosa) |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hietalahti korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 10 |
| Väkiluku | 869 (31.12.2015) |
Monet Vaasan urheilukeskuksista ovat keskittyneet Hietalahteen, erityisesti sen länsiosiin, esimerkiksi jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, monitoimiviheriö, kiekkogolf-puisto Rytilaakso (jossa aikaisemmin noin vuoteen 1970 saakka sijaitsi siirtolapuutarha), yleisurheilustadion Kaarlen kenttä sekä salibandy-, tennis- ja squash-harrastajien suosima Tennis-Center. Kaupunginosassa sijaitsi Vaasan ravirata, jonka pääkatsomon kolmas kerros tuhoutui tulipalossa 7. toukokuuta 2006.[1] Ravirata on sittemmin purettu. Radan kohdalle rakennetaan uutta asuinaluetta.
Hietalahden eteläosassa sijaitsee Vaasan ammatillinen oppilaitos Vamia.
Hietalahden rajat
muokkaaVaasan hallinnon tilastoalueista Hietalahti muodostaa Keskustan suuralueella kaksi pienaluetta, Hietalahti 9 ja Hietalahti 10, joiden rajat ovat yhteneväiset kaupungin asemakaavoissa määriteltyjen 9. ja 10. kaupunginosien kanssa. Näiden kahden kaupunginosan välinen raja kulkee Rantamaantietä ja Kauppapuistikkoa pitkin. 9. kaupunginosa käsittää tästä itäpuolen, joka rajautuu idässä Ratakatuun ja 10. kaupunginosa länsipuolen, joka rajautuu lännessä Raastuvankatuun ja Sanmarkinkatuun. Pohjoisessa alueet rajautuvat Korsholmanpuistikkoon.[2][3][4] Yleisessä kielenkäytössä Hietalahdella voidaan tarkoittaa myös tätä laajempaa aluetta. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan katsotaan usein kuuluvan Hietalahteen.
Historia
muokkaaHietalahden kaupunginosat olivat pitkälti piirretty Carl Axel Setterbergin 1855 laatimaan asemakaavaan ikään kuin maanvarauksina, eli niiden korttelit olivat jäsentymättömiä.[5] Asutusta oli aluksi Tiilitehtaankadun pohjoisosassa. Eteläpuolelle levittäydyttiin vasta 1900-luvun alussa, kun sinne asettautui maalta kaupunkiin muuttaneita. Suurimmaksi osaksi he olivat käsityöläisiä.[6]
Hietalahti alkoi rakentua kunnolla 1920-luvulla, joskin hitaasti. Vilkkain rakentamisen kausi alueella oli 1940- ja 1960-lukujen välinen aika, jolloin useimmat asuintalot sekä muun muassa Hietalahden koulu ja Vaasan uimahalli rakentuivat.[6]
Alueita
muokkaaHietalahden vanhan omakotitaloalueen ja sen rakennukset on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz. Alue sijaitsee Klemetinkadun, Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun välisissä kortteleissa. Alue alkoi rakentua vuonna 1925 ja asemakaava hyväksyttiin vuonna 1933, kun viimeinen talo oli jo rakennettu. Rakennukset ovat kirkkaan värisiä laudoitettuja harjakattoisia hirsitaloja ja edustavat 1920-luvun klassisismia.[6]
Niin kutsuttu Malmön kaupunginosa sijaitsee Tiilitehtaankadun, Skoonenkadun, Klemetinkadun ja Kurteninkadun rajaamalla alueella. Siellä on 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja taloja, joista osa on lahjataloja Ruotsista. Lahjatalojen tarkoitus oli lievittää sotien välisenä aikana ollutta asuntopulaa. Alueen talot ovat yksikerroksisia puutaloja.[6]
Hietalahden rivi- ja kerrostalot ovat rakentuneet 1940- ja 1960-lukujen välillä.[6] Alueen korkeimmat rakennukset ovat valtatien länsipuolella. Hietalahden itäpuolella lähes kaikki rakennukset ovat alle neljäkerroksisia.[7][8]
Klemetinkadun, Hietalahdenkadun ja Kauppapuistikon rajaama alue on kaupunkikuvaltaan 8. kaupunginosan kanssa yhtenäistä kerrostunutta aluetta, jossa on paljon vanhoja puutaloja sekä rapattuja ja punatiilisiä kerrostaloja 1950- ja 1970-luvuilta.[9][10]
Mäkikaivon alue sijaitsee Hietalahden koilliskulmassa, joka on 1990- ja 2000-luvuilla rakentunut asuinalue.[10]
Entisen raviradan kohdalle rakennetaan uutta Ravilaakson asuinaluetta, joka kaupungin arvion mukaan olisi valmistuessaan noin kahdentuhannen asukkaan alue.[11]
Merkittäviä rakennuksia
muokkaa
- Keskussairaala, Karl Viktor Reinius, 1902[12]
- S-sairaala, ent. tartuntasairaala, Carl Schoultz, 1925, laajennukset Ingvald Serenius, Niilo Kostiainen, Eeli Marttunen[12]
- Vaasan uimahalli, Olli ja Eija Saijonmaa 1961, Kari Kyyhkynen 1983[13]
- Bragen ulkomuseo, 24 rakennusta[14]
- Hietalahden puisto, Hietalahden Villa[14]
- vanha omakotitaloalue Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun rajaamassa korttelissa, Carl Schoultz[12]
- Sato-kortteli eli ”lättähattutalot”, Malmönkatu, Viljo Revell 1946–1956[13][15]
- Hietalahden koulu, Ravikatu 9, Osmo Sipari 1957[13]
- Vaasan kauppaoppilaitos, Elma ja Erik Lindroos[13]
- ”Peninkulmatalo”, Hietalahdenkatu 22–24, Viljo Revell 1959–1960[13]
- Hietalahden jalkapallostadion, Sigge Arkkitehdit, 2016.[16]
Väestö
muokkaaVuonna 2015 Hietalahdessa asui yhteensä 4 855 asukasta, joista itäosassa asui 3 986 ja länsiosassa 869.[8]
Hietalahden itäosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 74,4 %, ruotsia 17,7 % ja muita kieliä 8,0 % vuonna 2015. Länsipuolella äidinkielenään suomea puhui 61,3 %, ruotsia 33,8 % ja muita kieliä 4,8 %.[8]
Opiskelijoiden osuus työvoimasta oli Hietalahden itäpuolella 16,2 % ja länsipuolella 20,9 % vuonna 2013. Työttömien osuus työvoimasta oli itäpuolella 10,6 % ja länsipuolella 10,1 % samana vuonna.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Vaasan raviradan pääkatsomossa paloi 8.5.2006. Yle. Viitattu 6.2.2008.
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 20.4.2025
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (kartta) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 20.4.2025.
- ↑ Andersson, Katarina: Vaasan VIII kaupunginosa ja "Kapsäkki" (PDF) (sivu 3–4) Kapsäkin korttelisuunnitelma. 2005. Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna, Vaasan kaupunki. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ a b c d e Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 70–74. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 20.4.2025.
- ↑ Vaasan keskusta-alueen korkean rakentamisen selvitys s. 8, 11. (PDF) 2014. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 20.4.2025.
- ↑ a b c d Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 33–36, 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 21.4.2025.
- ↑ Vaasan keskustan osayleiskaava 2040 (PDF) 10.6.2019. Vaasan kaupunki. Viitattu 21.4.2025.
- ↑ a b Vaasan keskustastrategia s. 18–19. (PDF) 2012. Vaasan kaupunki. Viitattu 21.4.2025.
- ↑ Joki, Niklas: Ravilaakson katuja rakennetaan parhaillaan Vaasassa yle.fi. 25.1.2022. Yleisradio. Viitattu 20.4.2025.
- ↑ a b c Keskussairaalan ja Hietalahden Villan sekä Bragen alue, s. 10, 42. (asemakaava ja asemakaavan muutos) Vaasan kaupunki, kaavoitus, 2015.
- ↑ a b c d e Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Leppäaho, Riina: Arvokkaita sisätiloja Vaasassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2003. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.10.2017.
- ↑ Hartvik Pia & Öst, Susanne: Hietalahden itäosien inventointiraportti, s. 4–5. Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jalkapallostadion valmistuu kesällä 2016 u-muotoisena 13.10.2015. Vaasan kaupunki. Viitattu 6.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Hietalahti, Sandviken : kaupunginosa Vaasassa 1350–1992. Toim. Lars Sundqvist, Petteri Järvinen, Lauri Hietamäki. Hietalahden pienkiinteistöyhdistys, 1992. ISBN 952-90-4353-8.