Võrolaiset
Võrolaiset ovat võron kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa Viron Võrumaan, Põlvamaan ja Tartumaan maakunnissa, eli niin sanotulla Võromaan alueella. Võron instituutin arvion mukaan võroja on noin 70 000. Setukaiset puhuvat võron kielen murretta, mutta heidät luokitellaan omaksi kansakseen. Võrolaiset mieltävät itsensä yleensä virolaisiksi võrolaisuuden ohella.[1] Huhtikuussa 2023 võrolaiset julistautuivat alkuperäiskansaksi ja toivoivat samalla vahvistusta kielensä tunnustamiselle.[2]
| Võrolaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
 Võrolaisten lippu. |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | võro, viro | |||
| Uskonnot | luterilaisuus | |||
| Sukulaiskansat | itämerensuomalaiset kansat | |||
Historia muokkaa
Võrolaiset ja võro lähtivät kehittymään omaan suuntaansa Viroa hallitseneiden maiden tekemien hallintorajojen takia. Viro oli pitkään jaettu pohjoiseksi Vironmaaksi ja eteläiseksi Liivinmaaksi. Viron alueella kehittyi keskiajalla kaksi kirjakieltä, joita kutsuttiin Tallinnan- ja Tarton kirjakieliksi. Molempia kirjakieliä käytettiin laajasti aina 1700-luvulle saakka, jolloin Tallinnan kirjakieli pääsi etualalle. Lopullisesti Tarton kirjakieli jäi pois käytöstä 1900-luvun alussa.
Võron kielelle on kehitetty kirjakieli 1990-luvulla. Sitä opetetaan sekä Tarton yliopistossa että monessa kaakkois-Viron koulussa. Võrolainen kulttuuri ja kieli kokivat nousukauden 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvulla. Silloin võrolaiset kirjailijat, kuten Madis Kõiv, Aivo Lõhmus, Kauksi Ülle ynnä muut alkoivat julkaistaa võronkielisiä näytelmiä, runoja ja proosaa. Vuonna 1987 aloitettiin võrolaisten ja setukaisten yhteinen lastenkoulu, jossa lapsille opetettiin võron kieltä sekä võrolaista ja setulaista kansanperinnettä. Vuodesta 1989 on järjestetty võronkielisiä kesäseminaareja eri puolilla Võro- ja Setumaata.[3]
Kulttuuri muokkaa
Kieli muokkaa
Võrolaisen kulttuurin tärkeimpiä piirteitä on võron kieli. Võron kielen ongelmana on ollut yleisesti hyväksytyn kirjakielen puute. 1980–1990-luvulla tehtiin eri kirjoitusjärjestelmäehdotuksia ja luotiin yhteinen kirjakieli, jossa on julkaistu oppimaterjaaleja ja ilmestyy sanomalehti Uma Leht ('oma lehti'). Arvostelijoiden mukaan eri murteiden puhujat eivät ymmärrä võron kirjakieltä yhtä hyvin.[1] Võronkielisellä Uma Leht -lehdellä on 30 000 lukijaa[4]. Ehkä tunnetuimpia võronkielisiä kirjailijoita on Margus Konnula, joka on tunnettu erityisesti runoistaan[3].
Pukeutuminen muokkaa
Perinteiset võrolaiset puvut valmistetaan villasta tai pellavakankaasta. Vaikutteita võrolaisten pukeutumiseen on tullut Venäjältä ja Latviasta. Vaikutteet eivät kuitenkaan olleet niin voimakkaita, että võrolainen pukeutuminen olisi muistuttanut merkittävästi latvialaisten tai virolaisten pukeutumista.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Hannu Oittinen: Võrolaiset ja Võromaa Etelä-Viro -luentosarja. Tuglas-seura. Viitattu 22.10.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Mirjam Mõttus | ERR: Võrokesed kuulutasid end põlisrahvaks ja tahavad oma keele tunnustamist ERR. 22.4.2023. Viitattu 18.10.2023. (viroksi)
- ↑ a b Tapio Mäkeläinen: Viro – Kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, s. 43–47. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-2936-5.
- ↑ Evar Saar: Võru keel Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)
- ↑ Reet Piiri: Võrumaa rahvarõivad Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]