Võrolaiset

Võrolaiset ovat võron kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa Viron Võrumaan, Põlvamaan ja Tartumaan maakunnissa, eli niin sanotulla Võromaan alueella. Võron instituutin arvion mukaan võroja on noin 70 000. Setukaiset puhuvat võron kielen murretta, mutta heidät luokitellaan omaksi kansakseen. Võrolaiset mieltävät itsensä yleensä virolaisiksi võrolaisuuden ohella.[1]

Võrolaiset
Võrolaisten lippu.
Võrolaisten lippu.
Merkittävät asuinalueet
 Viro70 000[1]
Kielet võro, viro
Uskonnot luterilaisuus
Sukulaiskansat itämerensuomalaiset kansat

HistoriaMuokkaa

Võrolaiset ja võro lähtivät kehittymään omaan suuntaansa Viroa hallitseneiden maiden tekemien hallintorajojen takia. Viro oli pitkään jaettu pohjoiseksi Vironmaaksi ja eteläiseksi Liivinmaaksi. Viron alueella kehittyi keski-ajalla kaksi kirjakieltä, joita kutsuttiin Tallinnan- ja Tarton kirjakieliksi. Molempia kirjakieliä käytettiin laajasti aina 1700-luvulle saakka, jolloin Tallinnan kirjakieli pääsi etualalle. Lopullisesti Tarton kirjakieli jäi pois käytöstä 1900-luvun alussa.

Võron kielelle on kehitetty kirjakieli 1990-luvulla. Sitä opetetaan sekä Tarton yliopistossa että monessa Kaakkois-Viron koulussa. Võrolainen kulttuuri ja kieli koki nousukauden 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvulla. Silloin võrolaiset kirjailijat (Madis Kõiv , Aivo Lõhmus, Kauksi Ülle ym.) alkoivat julkaistaa võronkielisiä näytelmiä, runoja ja proosaa. Vuonna 1987 aloitettiin võrolaisten ja setukaisten yhteinen lastenkoulu, jossa lapsille opetettiin võron kieltä sekä võrolaista ja setulaista kansanperinnettä. Vuodesta 1989 on järjestetty võronkielisiä kesäseminaareja eri puolilla Võro- ja Setomaata.[2]

KulttuuriMuokkaa

KieliMuokkaa

Võrolaisen kulttuurin tärkeimpiä piirteitä on võron kieli. Võron kielen ongelmana on ollut yleisesti hyväksytyn kirjakielen puute. 1980-1990-luvulla tehtiin eri kirjoitusjärjestelmäehdotuksia ja luotiin yhteinen kirjakieli, jossa on julkaistu oppimaterjaaleja ja ilmestyy sanomalehti Uma Leht. Arvostelijoiden mukaan eri murteiden puhujat eivät ymmärrä võron kirjakieltä yhtä hyvin.[1] Võronkielisellä Uma Leht-lehdellä on 30 000 lukijaa[3]. Ehkä tunnetuimpia võronkielisiä kirjailioita on Margus Konnula, joka on tunnettu erityisesti runoistaan[2].

PukeutuminenMuokkaa

Perinteiset võrolaiset puvut valmistetaan villasta tai pellavakankaasta. Vaikutteita võrolaisten pukeutumiseen on tullut Venäjältä ja Latviasta. Vaikutteet eivät kuitenkaan olleet niin voimakkaita, että võrolainen pukeutuminen olisi muistuttanut merkittävästi latvialaisten tai virolaisten pukeutumista.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hannu Oittinen: Võrolaiset ja Võromaa Etelä-Viro -luentosarja. Tuglas-seura. Viitattu 22.10.2010. [vanhentunut linkki]
  2. a b Tapio Mäkeläinen: Viro – Kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, s. 43–47. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-2936-5.
  3. Evar Saar: Võru keel Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)
  4. Reet Piiri: Võrumaa rahvarõivad Võru Instituut. Viitattu 22.10.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.