Avaa päävalikko

Valtion ylimääräinen urheilijaeläke eli urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen Olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. [1]

Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä 60 vuotta nuoremmalle henkilölle. Urheilijaeläke voidaan myöntää valtion talousarvioon tarkoitusta varten otetusta määrärahasta. Eläke on veronalaista tuloa ja se voidaan myöntää täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Vuonna 2016 täysi eläke on 1 324,32 euroa ja osaeläke siitä puolet. Eläkkeen määrä vahvistetaan vuosittain joulukuussa. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuus sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa.

Eläkettä ei myönnetä hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ovat korkeammat kuin kaksi kertaa täysi urheilijaeläke. Enintään osaeläkettä on myönnetty hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden urheilijaeläkkeen tason. Eläkkeen myöntää opetusministeriö hakemuksesta saatuaan asiasta Suomen Olympiakomitean lausunnon. Eläkettä koskevat hakemukset käsitellään kerran vuodessa. Eläkettä ei voi hakea toisen puolesta.[2]

Urheilijaeläkkeen saajatMuokkaa

Suomen valtio myönsi ensimmäisen kerran urheilijaeläkkeitä vuonna 2015. Täyden eläkkeen ovat saaneet vuonna 2015 hiihtäjä Siiri Rantanen, vuonna 2016 keihäänheittäjä Seppo Räty, ralliautoilija Timo Mäkinen ja paralympiahiihtäjä Jouko Grip[3] ja vuonna 2018 Teuvo Länsivuori[4].

Mihin urheilijaeläke perustuu?Muokkaa

Urheilijaeläkkeet perustuvat säädöksiin:

  • Valtioneuvoston asetus ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä 51/2015
  • Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014 5 §)[5]

LähteetMuokkaa