Avaa päävalikko

Unkarin talous käsittelee Unkarin valtion alueella harjoitettavaa taloutta. Unkari on Euroopan unionin ja samalla Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen.

Unkarin talous
Valuutta forintti
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet Euroopan unioni (EU)
Maailman kauppajärjestö (WTO), OECD
Tilastot
Työvoima 4,599 milj. (2017)[1]
Työttömyys 3,7 % (2018)[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 104,9 mrd. € (2018)[3]
Merkittävimmät
vientimaat
Saksa (27,7 %)
Romania (5,4 %)
Italia (5,1 %)
Itävalta (5 %)[1]
Tuonti 99,3 mrd. € (2018)[3]
Merkittävimmät
tuontimaat
Saksa (26,2 %)
Itävalta (6,3 %)
Kiina (5,9 %)
Puola (5,5 %)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 73,6 % BKT:sta (2017)[1]
Budjetin tulot 61,98 mrd. € (2017)[1]
Budjetin menot 64,7 mrd € (2017)[1]

Ennen toista maailmansotaa Unkarin talous keskittyi maatalouteen. Kommunistihallinto toteutti nopean teollistumisen ja pyrki omavaraisuuteen. Vuodesta 1968 alkaen Unkarin talous oli itäblokin liberaaleinta, ulkomaankauppa ja pienet yritykset sallittiin taas rajoitetusti.[4]

Idänkaupan kutistumisen myötä kilpailukyky pieneni, tuotanto romahti ja työttömyys kasvoi vuosina 1989–1994. Talous nousi jaloilleen kun maa liittyi EU:hun, mutta vuoden 2008 lopussa kansainvälinen talouskriisi iski pahasti. Marraskuussa 2008 maa sai 25 miljardin dollarin vakautuspaketin IMF:ltä, EU:lta ja Maailmanpankilta.[4] Vuonna 2010 Unkarin ostoivoimakorjattu bruttokansantuote oli 187,6 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, hiukan suurempi kuin Suomen ja noin puolet Belgian bruttokansantuotteesta.[5]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kivihiili, maakaasu ja hedelmällinen maaperä. Vuonna 2010 maatalous työllisti 4,7 % työvoimasta ja tuotti 3,3 % bruttokansantuotteesta. Sen tuotteita ovat vehnä, maissi, auringonkukan siemenet, perunat, sokerijuurikkaat sekä karjataloustuotteet.[6] Koneet ja tarvikkeet kattavat yli 60 % viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat maataloustuotteet sekä sähkö ja polttoaineet.[6] Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % BKT:stä.[4]

EnergiaMuokkaa

Unkarin pääasialliset energianlähteet ovat maakaasu ja öljy. Vuonna 2004 uusiutuvilla energianlähteillä katettiin vain neljä prosenttia kulutuksesta. Kaasulla tuotettiin 44 %, öljyllä 24 %, kiinteillä polttoaineilla 13 % ja ydinvoimalla 12 % kulutuksesta. Venäjältä tuodaan kaasua ja öljyä, mutta tuontienergian määrä vaihtelee vuodesta toiseen.[7] Vuoteen 2012 mennessä ydinvoiman osuus oli kasvanut yli kolmannekseen kulutuksesta. Paksissa Tolnan läänissä on neljä reaktoria, ja parlamentti tukee kahden lisäreaktorin rakentamista. Ensimmäinen reaktori aloitti toimintansa jo vuonna 1982. Uraania louhittiin Mecsekistä vuoteen 1997 asti.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f The World Factbook Central Intelligence Agency. Viitattu 10.4.2019. (englanniksi)
  2. Total unemployment rate % Eurostat. Viitattu 10.4.2019. (englanniksi)
  3. a b In January–December 2017 The value of exports amounted to EUR 100.6 billion (HUF 31,103 billion) and that of imports to EUR 92.5 billion (HUF 28,602 billion). EUR/USD was 1,25x100.6 and 92.5 Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 10.4.2019. (englanniksi)
  4. a b c Background Note Hungary (Arkistoitu versio) 10.7.2010. US Department of State. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  5. Country comparison: GDP (purchasing power parity). CIA Factbook
  6. a b The World Factbook.
  7. Hungary – Energy Mix Fact Sheet (PDF) 2007. EU. Viitattu 25.11.2012.
  8. Nuclear Power in Hungary world nuclear org. Viitattu 25.11.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa