Union démocratique ségovienne

Union démocratique ségovienne (UDS) oli Sudanin tasavallan (nykyisen Malin) Ségoun alueella vuosina 1958–1959 toiminut etninen bambarapuolue.

Toisen maailmansodan jälkeen Ranskan Sudaniin syntyi alueellisia ja etnisiä puolueita kuten Union kayesienne, Union des marka-peul-samogo ja Union des dogons, jotka tukivat yleensä Fily Dabo Sissokon Sudanin edistyspuoluetta[1]. 1950-luvun lopulla nämä pienpuolueet sulautuivat Sudanin liittoon tai ne julistettiin laittomiksi[2].

Edistyspuolueeseen ja sittemmin Sudanin liittoon kuulunut Segun hallitsijoiden jälkeläinen Moussa Diarra erotettiin puoluesyistä virastaan lokakuussa 1958. Hän perusti sen jälkeen Ségoun demokraattisen liiton UDS:n, joka sai nopeasti kannatusta alueen bambaraväestön keskuudessa.[3]

UDS:n kannattajat hyökkäsivät helmikuussa 1959 Sakoïban kylästä palaamassa olleiden Sudanin liiton edustajien kimppuun, mikä johti väkivaltaisiin yhteydenottoihin Ségoun kaupungissa. Kaksi ihmistä sai surmansa, useita haavoittui ja Moussa Diarran talo poltettiin. Sisäministeri Madeira Keita lakkautti UDS:n ja sen johtajat lähetettiin kotiarestiin maan pohjoisosiin. Maaliskuun 1959 vaaleissa Sudanin liitto voitti kaikki lainsäädäntökokouksen edustajanpaikat.[3]

Osa UDS:n kannattajista jatkoi vastarintaa varsinkin Sakoïba-Fulalassa, josta tapahtumat olivat saaneet alkunsa. Ségoun poliisipäällikön mennessä pidättämään kylän merkkihenkilöä tämän poika ampui hänet. Pääministeri Modibo Keïta ja hänen varamiehensä Jean-Marie Koné saapuivat Ségouun, ja Sakoïba-Fulala ja osa Sakoïbasta päätettiin hävittää. Kyläläiset pidätettiin ja heitä piestiin kaupungin kaduilla. Sakoïban tapahtumat muodostivat merkkipaalun Sudanin tasavallan ja Malin tiellä kohti autoritaarista yksipuoluejärjestelmää.[2][3]

Lähteet muokkaa

  1. Snyder, Frank Gregory: One-Party Government in Mali: Transition toward Control, s. 58. New Haven & London: Yale University Press, 1965.
  2. a b Nathan, Robert Donald Francis: Socialism and the Nation: Mali, 1957-1968 Dalhousie University. Viitattu 15.7.2020.
  3. a b c Roy, Alexis: Histoire des représentations paysannes au Mali: Pouvoirs politiques et syndicaux et privatisation de la filière cotonnières École des hautes études en sciences sociales. Viitattu 15.7.2020.