Ulmosenjoki
Ulmosenjoki tai Ulmasenjoki ([4][b] ven. Улмосенйоки, Улмосенъёки, Ulmosenjoki) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 1,8 kilometriä [2] pitkä joki, joka alkaa Suistamonjärvestä ja laskee Jänisjärven Ulmasenlahteen. Ulmosenjoki on osa 45 kilometriä pitkää pääuoma, johon kuuluu myös Sarkajoki [a].[2][4]
| Ulmosenjoki Улмосенйоки |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Suojärven piiri |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue |
Jänisjoen vesistöalue Ulmosenjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 245 km² [1] |
| Järvisyys | 7,8 % |
| Pääuoman pituus | 45 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Ulmosenjoki ←Sarkajoki ←Lautaoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Suistamonjärvi |
| Laskupaikka | Jänisjärvi |
| Taajamat | Suistamo |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 72,7 m |
| Laskukorkeus | 64,4 m |
| Korkeusero | 8,3 m |
| Pituus | 1,8 km [2] |
| Kaltevuus | 4,61 m/km |
| Keskivirtaama | 2,68 m³/s (MQ) [3] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku
muokkaaUlmosenjoki alkaa Suistamonjärven länsirannasta virraten alussa rauhallisesti. Joen niskalla on pieni saari ja samassa kohtaa joen ylittää paikallistie. Joella on alussa 750 metriä pitkä suora osuus, jonka päätteeksi joki haarautuu. Joen haarat laskeutuvat Jänisjärven Ulmalahteen noin kilometrin etäisyydelle toisistaan. Kummassakin kohdassa joki laskee järveen koskena, sillä Jänisjärven rannat ovat Ulmalahdella jyrkkärinteiset. Vanhoissa suomalaisissa kartoissa on koskien vieressä myllyyn viittaavat nimet. Eteläisimmän kosken luona lukee Ylämylly ja pohjoisen kosken luona Myllyranta. Koskien yläpuolella kulkee paikallistie, joka ylittää joet ennen koskia. Pohjoisen kosken alla on suvantolampi, josta vesi jatkaa vielä uomaa myöten Jänisjärveen. Kummankin kosken läheisyydessä on edelleen asutusta, mutta eteläisen kosken kohdalle nykykartoissa merkintä kylästä Ulmalahti (Улмалахти). Järvessä näkyy satelliittivalokuvissa lahdella kellumassa kalankasvatusaltaita, jotka saavat koskien virtauksessa hapekasta vettä.[2][4][c][b]
-
Näkymä Ulmosenjoen niskalta alajuoksulle elokuussa 2020 -
Silta Ulmosenjoen niskalla elokuussa 2020 -
Eteläisempi koski Ulmalahdella maaliskuussa 2020 -
Suistamonjärvi
Ulmosenjoen valuma-alue
muokkaaYleistä
muokkaaUlmosenjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jossa Ulmosenjoen valuma-alue sijaitsee Jänisjärven lähialueella. Jänisjärvi laskee vuorostaan Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[4][c]
Pääuoma
muokkaaUlmosenjoen valuma-alueen pääuoma muodostuu alajuoksulla Ulmosenjoesta, Suistamojärvestä ja siihen laskevasta Sarkajoesta. Sarkajoella on yläjuoksulla myös Vaaherjoen nimi. Vaaherjoki alkaa Latvajärvestä, johon laskee pohjoisesta 20 kilometriä pitkä Lautaoja. Pääuoman pituudeksi tulee näin noin 45 kilometriä.[2][5][6][4][d]
Valuma-alue
muokkaaUlmosenjoen alueelle on vanhoissa suomalaisissa kartoissa merkitty kaksi sivuojaa. Pohjoisesta laskee jokeen lyhyt oja Katajamäen juurelta ja etelästä Lohioja Lohilammesta. Suistamonjärveen laskevia ojia on selostettu Suistamonjärven artikkelissa eikä niitä käsitellä tässä. Järveen laskevan alueen pinta-ala on noin 41 neliökilometriä.[1][2][5] [4]
Suistamonjärven itärantaan laskee Sarkajoki 22 kilometriä pitkä joki, jonka yläjuoksua kutsutaan myös nimellä Vaaherjoki. Sen tärkein sivujoki on 17 kilometriä pitkä Ihatsunjoki, joka yhtyy siihen 13 kilometriä Suistamonjärvestä yläjuoksulle. Ennen sitä jokeen yhtyy joitakin sivu-uomia, joilla on merkitystä. Sarkajoen alajuoksun eteläpuolella sijaitsee Rekijärvi ja kaksi muuta lampea. Ne ovat Sarkajokeen yhteydessä Sammallampeen lasku-uoman välityksellä. Noin kuusi kilometriä ylempänä jokeen yhtyy pohjoisesta virtaava Aramajoki, jonka valuma-alueella sijaitsevat Aramajärvi ja Äimäjärvi [7]. Äimäjärven tärkein tulouoma on Haukioja, jonka yläjuoksulla sijaitsevat Haukilampi ja Koitonjärvi [8]. Hieman Aramajoen yläpuolella sijaitsee Sarkajärvi [9], joka on kaksiosainen järvi. Järvenosien välissä on lyhyt jokiosuus. Sarkajärvien alla sijaitsevat pienet Sairionjärvet ja Kuikkalampi, ja järvenosien yläpuolella Haukilampi, Härkälammet ja Höytiöjärvi. Sarkajärvien yläpuolista jokiosuutta kutsutaan Vaaherjoeksi, johon siis Ihatsunjoki yhtyy. Yhtymäkohta sijaitsee 86 metriä mpy.[5][10][4][d]
Ihatsunjoki virtaa pohjoisesta kohti etelää, tosin joki tekee alajuoksulla käännöksen kaakkoon ja sitten lounaaseen. Ihatsunjoen valuma-alueella sijaitsevat Laihalampi, Polvilampi, Ala-Ihatsu, Kalliolampi, Iso-Tervalampi, Ihatsujärvi ja Latvalampi. Ihatsunjärven alapuolelle yhtyy Malasoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Petäjäjärvi, Ala-Pänjärvi, Ylä-Pänjärvi, Mertalampi ja Pitkälampi.[5][10][4]
Vaaherjoen yläjuoksulla siihen yhtyy kaksi suopuroa, joista eteläisen kautta tulee Vuohenlammen vedet. Ennen Latvajärveä, joka on Vaaherjoen lähdejärvi, jokeen yhtyy idästä tuleva Hirsikkojärven ja Saarijärven lasku-uoma [11][d]. Järvien vieressä sijaitsee myös Särkkälampi. Vaaherjoen lähdejärveen tulee kaksi puroa. Luoteesta laskee Latvajärven luoteispäähän puron varrelta järviketju Tanskalampi, Lamelikko, Roukkeenjärvi, Rahkalammet ja Siltarahkonen. Järviketjun vieressä sijaitsevat Luokanlampi, Matikkalampi, Pitkälampi, Yölampi ja Niinipaatta. Latvajärven kaakkoispäähän laskee Lautaoja, jonka varrelta löytyy Mustajärvi, Ristijärvi ja Tervalammet. Ojan yläjuoksulla ei ole enää järviä.[6][4]
Lähteet
muokkaaHuomioita
muokkaa- ↑ a b Asia on laskettu käyttäen hyödyksi venäläistä vesistörekisterin linkkejä ja karttoja. Pääuoman ja sen pituuden muodostuminen on esitelty valuma-alueosiossa.
- ↑ a b Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Улмосенйоки.
- ↑ a b Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
- ↑ a b c Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Саркайоки.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Suistamonjärvi, Суйстамонъярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Ulmosenjoki, Улмосенйоки, Улмосенъёки (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Gorbatsev, Stanislav & Ivanter, Dmitrij: Ученые записки Петрозаводского государственного университета (suom. Petroskoin valtionyliopiston tieteelliset artikkelit), 2008, 30. vsk, nro 4, s. 41–51. Petroskoi, Venäjä: Petroskoin valtionyliopisto. ISSN 1994-5973 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h i Ulmosenjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 2.2.2022)
- ↑ a b c d Sarkajoki, Сарка-йоки (Вахер-йоки, Ваахерёки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Lautaoja, Лаута-оя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Äimäjärvi, Яймя-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Koitonjärvi, Койтон-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Sarkajärvi, Сарка-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Ihatsunjoki, Ихатсун-йоки (Ихатсу-оя) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ Saarijärvi, Сари-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ulmosenjoki Wikimedia Commonsissa
