Uddeholm (ruots. Uddeholms AB, Uddeholmskoncernen) oli ruotsalainen metalliteollisuusyhtymä, jolla oli aiemmin myös metsäteollisuutta. Se oli Värmlannin Hagforsissa sijainneesta Uddeholmin ruukista kasvamaan lähtenyt yritys, jolla oli tehtaita myös Värmlannin Brattforsissa, Degerforsissa, Munkforsissa ja Nykroppassa[1]. Yritys on pilkottu ja osat myyty tai lopetettu. Vanhasta monialayrityksestä on nykyisin jäljellä työkaluteräksen tuotanto Hagforsissa ja kylmävalssatun nauhan tuotanto Munkforsissa, molemmat itävaltalaisen Voestalpinen omistuksessa.[2]

Uddeholms AB
Uddeholmin tehtaita Hagforsissa 2008.
Uddeholmin tehtaita Hagforsissa 2008.
Perustettu 1668
Perustaja Johan Karlström
Kotipaikka Hagfors  Ruotsi
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metalliteollisuus, metsäteollisuus
Tuotteet työkaluteräs
Henkilöstö 800 (2023)
14 500 (1963)
Omistaja Voestalpine  Itävalta
Kotisivu www.uddeholm.com

Historiaa muokkaa

Yritys juontaa juurensa vuoteen 1668 kun Johan Karlström, Karlstadin pormestarin poika ja paikallisen kaivoksen johtaja, sai luvan perustaa rautaruukin Hagforsin Stjärnsforsiin[3]. Karlstömin kuoltua ruukin omistajaksi tuli kaivosyrittäjä Bengt Gustaf Geijer vuonna 1720. Hän kehitti ruukkia niin, että häntä pidetään sen varsinaisena perustajana.[1] Geijer määräsi testamentissaan yhtiön säilyväksi hänen jälkeläistensä omistuksessa,[4] ja suvun hallussa yhtiö laajeni ja keskitti sekä metalli- että metsätoimintaansa samoille paikkakunnille Värmlantiin.

Vuonna 1897 Uddeholm tuotti 17 700 tonnia terästä, 4 800 tonnia sulfaattisellua, 2 200 tonnia sulfiittisellua ja 211 000 tonnia puuhiiltä. Sahatavaraa tuotettiin noin 320 400 rungosta, valtaosin omista metsistä korjatuista. Yhtiöllä oli omat rautatiet väleillä Nordmark–Klarälven ja Skymnäs–Munkfors.[4] Myöhemmin yhtiön satojen kilometrien rataverkko ulottui moniin osiin Värmlantia, ja vuonna 1921 pääosuus Karlstadista Hagforsin kautta Filipstadiin sähköistettiin[5].

Yhtiön kehitys jatkui 1900-luvulla, ja samalla yhtiön omistus laajeni tuhansille tavallisille piensijoittajille ympäri maan. 1960-luvun alussa yhtiö työllisti noin 14 500 ihmistä ja omisti 220 000 hehtaaria metsää, kaivoksia (mm. Tuolluvaara Kiirunassa), kartanoita, tehtaita ja omia vesivoimaloita. Suurimpia tuoteryhmiä olivat tuolloin paperit, kylmävalssattu rauta, teräslevyt ja kemialliset tuotteet. Uddeholm työllisti 1900-luvulla satoja suomalaisia, joko uudempia siirtolaisia tai jo 1600-luvulla Värmlantiin asettuneiden metsäsuomalaisten jälkeläisiä.[6]

Uddeholm kävi muiden ruotsalaisten teräsyhtiöiden tavoin läpi suuren rakennemuutoksen 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Metsäteollisuus siirtyi 1978 Billerudin kanssa perustetulle yhteisyritykselle, se puolestaan 1980-luvun puolivälissä Storalle ja sitä myötä 1998 Stora Ensolle[3]. Degerforsin terästehtaan omistaa nykyisin Outokumpu[7]. Vuonna 1984 Avesta osti sekä Uddeholmin että kilpailija Fagerstan erikoisterästuotannon[8].

Vuonna 1985 Uddeholm-yhtiön osti Marcus Storchin johtama Aga-kaasuyhtiö[9]. Se myi vuonna 1988 Hagforsissa toimivan työkaluterästuotannon Trustor AB:lle ja voimalat Värmlandsenergi AB:lle, joka myöhemmin siirtyi osaksi Fortumia. Vuonna 1991 Trustor myi Hagforsin tehtaan itävaltalaiselle Böhlerille, joka fuusioi sen tytäryhtiöksi Böhler-Uddeholm. Tämän yrityksen osti 2008 itävaltalainen Voestalpine[10]. Hagforsin tehdasyhtiö käytti vuoteen 2010 asti nimeä Uddeholm Tooling AB, sitten nimeä Uddeholm AB.

Vuosina 2002–2008 Uddeholm oli Ruotsin rallin pääsponsori, ja kilpailun keskuspaikkana oli Hagfors[3].

Lähteet muokkaa

  1. a b ”Uddeholms Aktiebolag (The Uddeholm Co., Ltd.)”, Iron and Steel in Sweden. Stockholm: Jernkontoret, Aktiebolaget Svenska Teknologföreningens Förlag, 1920. Project Runeberg, Tue Oct 11, 2022.
  2. Held, Volkmar: 2007/08 Takeover of Böhler-Uddeholm Voestalpine. 1.3.2007. Viitattu 13.8.2023.
  3. a b c Historia uddeholm.com. Viitattu 14.8.2023. (Huom. huonoa suomennosta, valkoista tekstiä valkoisella pohjalla!)
  4. a b Ring, Herman A.: ”Uddeholms Aktiebolag”, Sveriges industri – dess stormän och befrämjare, Del 3, s. 409. Stockholm: P. B. Eklunds Förlag, 1894–1907. Projekt Runeberg.
  5. Sten, Rolf: UHB, Uddeholms järnväg. NKlJ, Nordmark - Klarälvens Järnväg(ar) historiskt.nu. 2003. Viitattu 15.8.2023.
  6. Leino, Jouko: Värmlannin suomalaisilla on jatkuvasti hyvä nimi. Helsingin Sanomat, 4.2.1963, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
  7. De­ger­fors Quar­to Pla­te outokumpu.com. Viitattu 13.8.2023.
  8. Jokelin, Renny: Ruotsin uusi teräsjätti jo remontin edessä. Helsingin Sanomat, 15.05.1985, s. 45. Näköislehti (maksullinen).
  9. Hautamäki, Jaakko: Marcus Storch laajentaa AGA:a kaasusta muille aloille. Siksi hän on Anders Walliakin ovelampi mies. Helsingin Sanomat, 21.05.1985, s. 31. Näköislehti (maksullinen).
  10. Historia Uddeholm Suomessa uddeholm.com. Viitattu 13.8.2023.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Uddeholmskoncernen  –  toinen sivu:Uddeholm AB