Työturvallisuuskortti
Työturvallisuuskortti on Suomessa Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutuksen tavaramerkki.[1] Se on myös todistus työturvallisuuskoulutuksen suorittamisesta.[2]
Vuodesta 2003 toteutettu Työturvallisuuskortti-koulutus on kehitetty parantamaan niin kutsuttujen yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta. Koulutusta ovat olleet kehittämässä muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt, Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja Työturvallisuuskeskus.[3][1]
Historia muokkaa
2000–2019 muokkaa
Alihankinta ja aliurakointi alkoivat yleistyä Suomessa 2000-luvun alussa.[1] Riittävän työturvallisuusosaamisen varmistaminen niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla huoletti yleisesti, kun niillä saattoi toimia samanaikaisesti useiden yritysten työntekijöitä.[1] [3]
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja keskeiset työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen yhteisestä työturvallisuuskoulutuksesta.[3] Koska Tulityökortti oli osoittautunut toimivaksi, kehitettiin sen pohjalta työturvallisuuskortti.[3] Koulutuksen hallinnointia varten Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon perustetiin työturvallisuuskorttitoimikunta. Siinä oli edustettuna Työsuojelupäälliköt ry, työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, vakuutusala, Työturvallisuuskeskus ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. SPEK ylläpiti työturvallisuuskorttirekisteriä ja toimitti työturvallisuuskortit tentin suorittaneille.[3]
Vuonna 2002 arvioitiin, että koulutettavia olisi noin 20 000 – 30 000.[3] Kuultuaan koulutuksesta monet kunnossapito-, huolto-, kuljetus- ja rakennusalalla toimivat yritykset ilmoittivat alkavansa vaatia työturvallisuuskorttia alihankkijoidensa työntekijöiltä.[3] Työturvallisuuskeskus aloitti valtakunnalliset työturvallisuuskoulutukset vuonna 2003[1]. Koulutuksen tavoite oli poistaa päällekkäisyyksiä[1] ja parantaa erityisesti alihankintatyötä tekevien perustietoja työturvallisuudesta. Kurssin kouluttajiksi koulutettiin työsuojelupäälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelukouluttajia.[3]
Rakennusteollisuus RT ry vahvisti 2010-luvun alussa edellyttävänsä työntekijöiltä säännöllistä työturvallisuuskouluttautumista ja työturvallisuuskorttia, jolla asia osoitetaan.[1]
Kahden vuoden pohjatyön jälkeen koulutusta uudistettiin. Koulutusmateriaalia oli saatavilla viidellä kielellä. Kortin tiedot saattoi ladata mobiilisovelluksella älypuhelimeen.[4]
2020– muokkaa
Koronapandemian ensimmäisenä keväänä 2020 työturvallisuuskortteja myönnettiin noin puolet normaalia vähemmän.[5] Kortin suorittamista verkkokurssina pilotoitiin.[6] Koko vuonna kortteja suoritettiin 130 000, mikä vastasi noin 80 prosenttia normaalivuoden määrästä.[6]
Vuoden 2021 alusta lähtien Työturvallisuukortin on voinut suorittaa lähi-, verkko- tai monimuotokoulutuksessa.[6] Kevääseen 2021 mennessä kortin oli suorittanut 1,5 miljoonaa ihmistä, voimassa olevien korttien määrä oli noin 750 000.[7] Koulutusta tarjosi noin 600 yritystä tai organisaatiota. Niillä oli yhteensä noin 2000 kurssinjohtajaa.[7]
Tavoitteet muokkaa
Työturvallisuuskortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka käyttöoikeudet omistaa Työturvallisuuskeskus, joka myös valvoo ja auditoi koulutuksen laatua.[7] Työturvallisuuskorttikoulutuksessa painotetaan yleisiä oppimistavoitteita käytettyjen materiaalien sijaan.[7] Kurssin toteutuksesta vastaa turvallisuuskortin kouluttajakoulutuksen suorittanut kurssinjohtaja[8], joka voi räätälöidä koulutusta alaan ja yritykseen sopivaksi.[6] Kortin suorittaneet tunnistavat oman työpaikkansa riskit[7] ja hallitsevat perustiedot työpaikan työsuojelusta.[9]
Työturvallisuuskortilla parannetaan tilaaja- ja toimittajayritysten yhteistyötä työpaikoilla ja tuetaan työnopastusta. Sen avulla työpaikkoja motivoidaan henkilöstön työturvallisuusosaamiseen panostamisessa, samalla kun työtapaturmien ja vaaratilanteiden määrää halutaan vähentää.[10] Kurssilla saadaan tietoa myös eri toimijoiden rooleista ja vastuista työpaikalla sekä työpaikan haitallisista kuormitustekijöistä.[8]
Kurssi kestää päivän ja se päättyy kirjalliseen kokeeseen.[8] Työturvallisuuskortin saa työturvallisuuskorttikurssin suorittamisen jälkeen ja se on voimassa viisi vuotta.[10] Kortin saaneilla on valmiudet omaksua työpaikka- ja tehtäväkohtaisen perehdyttäminen.[8]
Toimialat muokkaa
Koulutusta käytetään esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä palvelu- ja kunta-alalla.[1] Työturvallisuuskoulutus haarautuu yli kymmeneen toimialakohtaiseen kokonaisuuteen sekä erikseen myönnetyihin yrityssisältöihin. Alakohtaisia materiaaleja on tehty esimerkiksi metsä-, kaivos-, kiinteistöpalvelu-, kumi- ja autonrengas- ja sotealalle, satamaoperointiin, metsäteollisuuteen, metallinjalostus- ja valimoteollisuuteen sekä kemikaaliturvallisuuteen.[2]
Työturvallisuuskortin käyttöönotto muokkaa
Työturvallisuuskortin käyttöönotto on työpaikoille vapaaehtoista, mutta monet yritykset vaativat alihankkijoiltaan työturvallisuuskorttia.[10] Koulutuksen ensisijainen tarkoitus oli parantaa turvallisuutta yhteisillä työpaikkoilla, joissa työskenteli sekä alihankkijoita ja päämiehiä.[3] Kortti ei korvaa uusien työntekijöiden työpaikkakohtaista perehdyttämistä.[3]
Kritiikki muokkaa
Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin markkina-asemaa on kritisoitu. Vuonna 2018 Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan pienet yritykset haluaisivat löytää kustannustehokkaampia tapoja huolehtia työturvallisuuskoulutuksesta mutta alihankkijoina heidän on kuitenkin hankittava se koulutus, jota päätoteuttaja edellyttää.[1] Syksyllä 2019 isoista yrityksistä Teollisuuden Voima hyväksyi myös muita työturvallisuuskoulutuksia, kun taas esimerkiksi UPM edellytti työntekijöiltään Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kilpailevaa koulutusta tarjonnut Trinno kritisoi asiaa ja pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa tutkimaan asiaa. Se kuitenkin lopetti tutkinnan.[11]
Työturvallisuukortti pilotoi verkkokoulutusta vuonna 2020 ja otti sen vakituiseen käyttöön seuraavana vuonna.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Melamies, Elina: Yrittäjällä ei ole varaa valita turvallisuuskorttikoulutusta Aamulehti. 17.9.2018. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Työturvallisuuskorttikoulutuksen ostajalle Työturvallisuuskeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j Tekniikkatalous: Työturvallisuuskortti käyttöön vuodenvaihteessa Tekniikkatalous. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Nikkola, Riitta: Työturvallisuuskortti sopii joka alalle. Telma-lehti, 12.5.2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Koulutusten määrä romahti työpaikoilla: Työturvallisuuskorteista ja hygieniapasseista puuttuu puolet normaalivuoden tasosta Yle Uutiset. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b c d e Työturvallisuus on keskeinen osa työmaan hallintaa Talotekniikka-lehti. 19.1.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b c d e Työtapaturmien määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla – vakavien turmien osuus pienentynyt Länsi-Savo. 19.4.2021. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ a b c d Työturvallisuuskorttikurssi Työturvallisuuskortti. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Rakennusalan ePerehdytys ja Työturvallisuuskortti yhdistävät voimiaan - molemmat voi suorittaa samalla kertaa Rakennuslehti. 7.9.2020. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ a b c Kortti Työturvallisuuskortti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee ”pyöreän pöydän sopimusta” Yrittajat.fi. 18.2.2019. Viitattu 18.11.2021.