Työturvallisuuskeskus
Työturvallisuuskeskus ry on suomalaisten työmarkkinajärjestöjen koordinoima koulutukseen ja kehittämiseen keskittynyt järjestö, joka tuottaa työpaikoille koulutusta, tiedotusta, aineistoa ja kehittämispalveluja sekä ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä. Järjestö on keskittynyt kehittämään työsuojelua, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.[3][4]
| Työturvallisuuskeskus ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1970[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Toimitusjohtaja | Rauno Hanhela[2] |
| Jäsenlehti | Telma |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Työturvallisuuskeskus on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa tukeva järjestö.[5]
Historia muokkaa
Helmikuussa 1969 Suomen Työnantajain Keskusliitto STK, Suomen ammattiyhdistysten keskusjärjestö SAK, Suomen Ammattijärjestö SAJ ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK allekirjoittivat sopimuksen, joka koski työpaikkojen turvallisuustyötä ja pyrki organisoimaan muun muassa paikallisia turvallisuustoimikuntia sekä nimittämään työpaikoille turvallisuuspääliköitä ja -asiamiehiä. Ne päättivät myös perustaa valtakunnallisesti toimivan Työsuojelun keskustoimikunnan sekä turvallisuustyön työalatoimikuntia, joista vastaisivat alakohtaiset työmarkkinajärjestöt. Työsuojelun keskustoimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin huhtikuussa. Myöhemmin samana vuonna SAJ ja SAJ yhdistyivät, jolloin syntyi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.[6]
1970–1999 muokkaa
SAK, STK ja STTK sopivat 1. huhtikuuta 1970 Työturvallisuuskeskus ry:n perustamisesta silloisen Työsuojelun keskustoimikunnan toimistoksi. Keskusta johti toimitusjohtaja Kalevi Ilmonen. Ensimmäinen keskuksen järjestämä kurssi oli radiokirjekurssi, jonka oppimateriaalina toimi kirja nimeltään Työturvallisuus kannattaa. Kirjaa käytettiin myös teknisten alan opinnoissa, ja esimerkiksi 2 670 insinööri- ja teknikko-opiskelijaa suoritti työturvallisuustentin. Vuoden loppuun mennessä noin 800 yritystä oli perustanut turvallisuustoimikunnan.[6] Ensimmäisen vuoden aikana työalatoimikuntia oli perustettu 15. Ne olivat keskittyneet ahtausalaan, elintarviketeollisuuteen, kemianteollisuuteen, kenkäteollisuuteen, laivatyöhön, lasi- ja posliinialaan, metsä- ja maatalouteen, nahkateollisuuteen, paperi- ja puumassateollisuuteen, poliisin työhön, puusepänteollisuuteen, saha-, vaneri- ja rullateollisuuteen, sähköalaan, tiiliteollisuuteen ja vaatetusteollisuuteen.[6]
Työturvallisuuskeskus aloitti asbestikartoitukseen tähtäävät koulutustilaisuudet vuonna 1990.[7] Liikenneturvan kanssa tehtiin vuosina 1990–1991 työmatkaturvallisuuteen keskittynyttä kampanjaa.[8] Vuosina 1991–1992 kampanjoitiin työhön perehdyttämisen tärkeydestä. Keskus tuotti työpaikkojen käyttöön tarkoitettua koulutusmateriaalia.[9] Työkyky kunniaan -kampanjalla kiinnitettiin huomiota paitsi ergonomiaan ja työkykyyn, mutta myös työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin.[10]
Toukokuussa 1996 Työturvallisuuskeskusta 25 vuotta johtanut Kalevi Ilmonen jäi eläkkeelle. Hänen seuraajansa Raimo Kantola oli toiminut SAK:n johtajana. Yhdistyksen toimintaa rahoitettiin työsuojelurahastojen tapaturmavakuuksilla. Keskuksella oli 30 työntekijää.[11]
2000– muokkaa
Matti Kopperi aloitti keskuksen toimitusjohtajana vuonna 2000. Aiemmin hän oli työskennellyt SAK:n apulaisosastopäällikkönä.[12] Hänen myötään Työturvallisuuskeskus muuttui asiantuntijaorganisaatioksi, joka auttoi työmarkkinajärjestöjä ja työpaikkoja työsuojeluun liittyvissä asioissa.[13]
Työturvallisuuskeskus aloitti Työturvallisuuskortti-koulutukset vuonna 2003.[14]
Elokuussa 2005 viisi Työturvallisuuskeskuksen johtajaa kuoli helikopterionnettomuudessa Virossa. Tallinnasta Suomeen matkanneessa koneessa olivat toimitusjohtaja Matti Kopperi ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Ari Seger, Marjut Ruotsalainen sekä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka olivat pitäneet Tallinnassa toimitusjohtajan vaihtoon liittyvän suunnittelukokouksen. Onnettomuudessa kuoli yhteensä 14 ihmistä.[12] Lokakuussa uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Jorma Löhman, joka oli toiminut Metallityöväen Liiton neuvottelupäällikkönä.[15]
Vuonna 2008 Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto alkoivat julkaista yhteistä Telma-lehteä. Työturvallisuuskeskuksella oli 40 työntekijää.[16]
Rauno Hanhela aloitti toimitusjohtajana helmikuussa 2016. Hän oli toiminut aiemmin Työterveyslaitoksen johtavana asiantuntijana.[17]
Organisaatio muokkaa
Työturvallisuuskeskusta johtaa toimitusjohtaja Rauno Hanhela[2] ja sen toimisto sijaitsee Helsingissä Yrjönkadulla.[18] Työturvallisuuskeskusta hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja sen hallituksessa on:
- yksi Akava ry:n edustaja,
- kaksi EK:n edustajaa,
- yksi Kirkon työmarkkinalaitoksen edustaja,
- yksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustaja,
- kaksi SAK:n edustajaa ja
- yksi STTK ry:n edustaja.[19]
Työturvallisuuskeskuksen toiminnan päärahoitus tulee työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta.[19]
Vuonna 2021 Työturvallisuuskeskuksen toiminta oli jaettu neljään toimialaryhmään sekä 20 työalakohtaiseen työalatoimikuntaan.[20] Ryhmät suunnittelevat omalle alalleen suunnattuja palveluja, joilla voidaan tukea työpaikkojen työturvallisuutta ja työsuojelun yhteistoimintaa. Kunkin alan työnantaja-, toimihenkilö- ja työntekijäjärjestöt nimeävät edustajansa ryhmiin ja toimikuntiin, sihteerinä niissä toimii yhdistyksen asiantuntija.[20]
Lisäksi keskuksen yhteydessä toimii:
- työelämän päihdeasiantuntijat -työryhmä[21]
- sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergo[22]
Toimialaryhmät[20]:
- teollisuusryhmä,
- palveluryhmä,
- kuntaryhmä ja
- kuljetus- ja logistiikkaryhmä
Työalatoimikunnat[20]:
|
|
|
Palveluita muokkaa
Työturvallisuuskeskuksen tehtävä on viedä työpaikoille sekä tutkittua että työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä sovittua tietoa ja käytäntöjä. Sen kohderyhmänä ovat erityisesti työsuojeluhenkilöt ja esihenkilöt.[17] Yhdessä Työsuojelurahaston kanssa se julkaisee Telma–lehteä, joka on maksuton työelämän kehittämisen erikoislehti.[23]
Työhyvinvointikortti muokkaa
Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikortti-koulutuksen avulla työpaikan toimintaa kehitetään yhdessä. Yksipäiväistä koulutusta ei ole sidottu toimialoihin ja sen suorittaneilla on valmiudet aloittaa työpaikallaan hyvinvointia lisääviä prosesseja. Korttia testattiin kevään 2011 aikana 17 eri työpaikalla, minkä jälkeen sitä alettiin tarjota sekä avoimina koulutuksina[24][25] että työpaikkakohtaisina koulutuksina.[26]
Työsuojeluhenkilörekisteri muokkaa
Työsuojeluhenkilörekisteri kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle[27], joka on antanut rekisterin hallinnoinnin Työturvallisuuskeskuksen tehtäväksi.[3] Työpaikkojen on ilmoitettava lakisääteisesti rekisteriin työsuojeluun valitun yhteistoimintahenkilöstönsä yhteystiedot.[27]
Työturvallisuuskortti muokkaa
- Pääartikkeli: Työturvallisuuskortti
Työturvallisuuskeskus on järjestänyt Työturvallisuuskortti-koulutuksia vuodesta 2003 lähtien.[14] Vuoden 2021 alusta lähtien Työturvallisuukortin on voinut suorittaa lähi-, verkko- tai monimuotokoulutuksessa.[28] Kevääseen 2021 mennessä kortin oli suorittanut 1,5 miljoonaa ihmistä.[29]
Kirjallisuutta muokkaa
- Eino Ketola: Työn muutoksessa mukana – Työturvallisuuskeskus 1970–2010. 2010.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Työturvallisuuskeskus www.finder.fi. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Henkilöstön yhteystiedot – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b Teksti: Hellevi Raita Kuvat: Kati Ahonen, Saija Heinonen: Haluatko korvaukset työtapaturmasta? Näin teet ilmoituksen oikein – Väärä sanavalinta voi estää myönteisen päätöksen Motiivilehti. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Työhyvinvointi ja sen kehittäminen | TTK – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 1.10.2021. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ a b c Ketola, Eino: Työn muutoksen mukana. Työturvallisuuskeskus, 2010.
- ↑ Julkisten tilojen asbestikohteita aletaan kartoittaa Lastentarhat ja sairaalat tutkitaan Helsingin Sanomat. 8.3.1990. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ (Logo: Palkittu) Suomen kunnallisliitto... Helsingin Sanomat. 11.9.1991. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Työturvallisuuskeskus: Kehno työnopastus lisää tapaturmariskiä Helsingin Sanomat. 1.2.1991. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Työpaikan ilmapiiriä ja ergonomiaa yritetään kohentaa kampanjalla Uusi työkyky-kampanja alkoi ennen kuin edellinen ehti loppua Helsingin Sanomat. 4.11.1992. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Raimo Kantola jättää SAK:n johtajan tehtävät Kantola siirtyy pienen työturvallisuusjärjestön johtoon Helsingin Sanomat. 19.12.1995. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Kopteriturma| Työturvallisuuskeskus menetti turmassa johtajistonsa Helsingin Sanomat. 12.8.2005. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Kuolleet | Työsuojelun puolustaja uudisti Työturvallisuuskeskusta Helsingin Sanomat. 11.9.2005. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Yrittäjällä ei ole varaa valita turvallisuuskorttikoulutusta Aamulehti. 17.9.2018. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Erkka Felt: Työturvallisuuskeskukselle uusi johtaja Tekniikkatalous. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Telmahdus työelämästä Helsingin Sanomat. 14.4.2008. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Virkamiehen unelmatyö Talouselämä. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Yhteystiedot – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b Organisaatio – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Viitattu 11.10.2021.
- ↑ a b c d Toimialaryhmät | Työturvallisuuskeskus – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 14.9.2021. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Teollisuusryhmä | Työturvallisuuskeskus – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 14.9.2021. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Arkistoitu 1.10.2021. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ Lehti TELMA. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Työhyvinvointikortti Työhyvinvointikortti. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ Elina Hakola: Työn sankarit Talouselämä. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ Jo 30 000 Työhyvinvointikorttia – koulutus saa hyvää palautetta Työturvallisuuskeskus. Arkistoitu 1.10.2021. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ a b Työsuojeluhenkilörekisteri – Työturvallisuuskeskus ttk.fi. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ Työturvallisuus on keskeinen osa työmaan hallintaa Talotekniikka-lehti. 19.1.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Työtapaturmien määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla – vakavien turmien osuus pienentynyt Länsi-Savo. 19.4.2021. Viitattu 17.9.2021.