Suomen pelastusalan keskusjärjestö
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on turvallisuuden yleishyödyllinen ja riippumaton asiantuntija, joka tuottaa tietoa erilaisissa tutkimushankkeissa, kehittää asumisen ja arjen turvallisuutta sekä kouluttaa ja vaikuttaa. Järjestö tukee myös toiminnallaan palokuntia ja muita turvallisuusalan vapaaehtoisia. Tavoitteena on, että ihmiset ja erilaiset yhteisöt osaavat ehkäistä onnettomuuksia, varautua niihin ja toimia niissä oikein.
ToimintaMuokkaa
Arjen ja asumisen turvallisuusMuokkaa
Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen on tärkeä osa SPEKin toimintaa. SPEKin tavoitteena on onnettomuuksien määrän väheneminen ja vaaratilanteiden aiheuttamien vaikutusten rajoittaminen.
Sisäinen turvallisuusMuokkaa
SPEK tukee laajasti pelastusalalla toimivia ja muita sisäiseen turvallisuuteen liittyviä järjestöjä ja kansalaistoimijoita. Tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus osallistua turvallisuutta lisäävään kansalaistoimintaan.
Päivitä osaamisesi ja panosta työpaikkasi turvallisuuteenMuokkaa
SPEK tarjoaa yrityksille asiantuntijapalveluita ja koulutusta. SPEK järjestää niin avoimia kursseja kuin räätälöityäkin koulutusta. SPEK kouluttaa myös asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöstöä.
Koko yhteiskunnan turvallisuustoimijaMuokkaa
SPEK palvelee kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämää. Toiminnassa painottuu laaja-alainen eri sektorit ylittävä yhteistyö. SPEKin tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. Järjestö toimii jäsentensä kanssa rajapintana ja osallistuu alan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Visio: Suomen asukkaat turvallisuustietoisiksi ja -taitoisksiMuokkaa
SPEK palvelee kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämää. Toiminnan keskeisenä voimavarana ovat erilaisissa verkostoissa toimivat turvallisuuskoulutetut kansalaiset.
KampanjatMuokkaa
SPEK on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa turvallisuutta edistävissä kampanjoissa.
72 tuntiaMuokkaa
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.
Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
PaloturvallisuusviikkoMuokkaa
Paloturvallisuusviikon tavoitteena on parantaa koko Suomen paloturvallisuutta. Paloturvallisuusviikkoa vietetään marras-joulukuun vaihteessa. Se alkaa koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtumalla ja päättyy Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään.
NouHätä!Muokkaa
NouHätä! on pelastustaitokampanja erityisesti kahdeksasluokkalaisille. NouHätä! -opetukseen kuuluu muutama tunti turvallisuusopetusta, minkä jälkeen luokka tai oppilasryhmä voi muodostaa joukkueita ja osallistua NouHätä! -kilpailuun.
Kotitapaturmien ehkäisykampanjaMuokkaa
Kotitapaturmien ehkäisykampanjan taustalla on viranomaisia ja järjestöjä, jotka haluavat vaikuttaa siihen, että suomalaiset tapaturmatilastot eivät olisi Euroopan synkimmästä päästä. Kampanja on edistänyt suomalaisen vapaa-ajan turvallisuutta jo yli kaksikymmentä vuotta tuottamalla materiaaleja sekä suurelle yleisölle että sellaisille ihmisille, jotka ammatikseen voivat edistää ihmisten turvallisuutta.
TapaturmapäiväMuokkaa
Tapaturmapäivänä kiinnitetään vuosittain suomalaisten huomio tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn. Tapaturmapäivä on jonkin kuukauden perjantaina 13. päivä.
Perjantaita kuukauden 13. päivinä pidetään onnettomuuden päivinä. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti temppeliherrat 13. lokakuuta 1307.
JäsenyydetMuokkaa
Suomen pelastusalan keskusjärjestö on Naisten Valmiusliiton jäsen.
TalousMuokkaa
SPEKin toiminnan rahoitusMuokkaa
1000 €
| 2017 | |||
|---|---|---|---|
| Yleisavustukset | 1 913 | 32% | |
| Projekti- ja muut kohdeavustukset | 1 039 | 17% | |
| Omarahoitteiset tuotot | 3 040 | 51% | |
| Yhteensä | 5 992 | 100% | |
*Palveluhankintasopimukset (182 000 €) ja SIVIS-tuotot (50 000 €)
| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[1] | 70 000 € | 70 000 € | 70 000 € | 69 000 € | 69 000 € | 69 000 € | 69 000 € |
LähteetMuokkaa
- ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.