Wikipedia

Turun yliopiston ylioppilaskunta

Turun yliopiston julkisoikeudellinen opiskelijayhteisö
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 12. maaliskuuta 2025.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on julkisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki Turun yliopistossa perustutkinto-opiskelijat automaattisesti.[4] Jäsenyys on pakollinen tutkintoa suorittaville, jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä TYYn jäseneksi.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY)
engl. The Student Union of
The University of Turku
Perustettu 1922
Pääsihteeri Iiris Taubert[1]
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Elisa Hyvärinen[2]
Hallituksen puheenjohtaja Josefina Tuomala[3]
Jäseniä 17000
Sijainti Turku, Suomi
Osoite Rehtorinpellonkatu 4 A
20500 Turku
Yhteistyö SYL
Kotisivut www.tyy.fi

TYY on perustettu vuonna 1922, ja se liittyi Suomen ylioppilaskuntien liittoon vuonna 1927. Se on Suomen neljänneksi suurin ylioppilaskunta. Jäseniä TYYssä on yhteensä noin 17 000. Toimintaa sillä on Turussa, Raumalla ja Porissa.[4]

Vuonna 2010 TYY ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta yhdistyvät Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä.[5]

Historia

muokkaa

Ylioppilaskunnan perustaminen

muokkaa

Ensimmäinen lukukausi Turun yliopistossa alkoi 27.6.1922. Yliopiston sääntöjen mukaan opiskelijoiden lähin valvonta kuului rehtorille ja inspehtorille, joten rehtori Artturi Virkkunen kutsui opiskelijat koolle 18.7.1922 ylioppilaskunnan perustamiseksi. Turun yliopistossa opiskeli ylioppilaita, jotka olivat aiemmin opiskelleet Helsingin yliopistossa, joten ylioppilaskunnan perustamisessa päätettiin nojata heidän asiantuntemukseensa. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Turun Suomalaisen Ylioppilaskunnan.[6]

Ylioppilaskunnan ylimmäksi päättäväksi elimeksi asetettiin kaikille jäsenille tarkoitettu joka toinen viikko kokoontuva ylioppilaskunnan kokous. Järjestäytymiskokouksessa 28.10.1922 ylioppilaskunnan ensimmäiseksi kuraattoriksi valittiin Erkki Vuori. Kuraattorin tehtävänä oli laatia kokouksiin esityslistat sekä johtaa kokousta, jos inspehtori ei ollut paikalla.[7] Sääntöjen mukaan valtuuskuntaan, jonka nimi sitemmin muutettiin ylioppilaskunnan hallitukseksi, kuului vuosittain enemmistövaaleilla valitut neljä salkutonta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Valtuuskuntaan kuuluivat lisäksi kuraattori, taloudenhoitaja ja sihteeri.[8] Valtuutuskunnan tehtävänä oli valita yliopiston henkilökunnan joukosta inspehtori valvomaan ylioppilaskunnan toimintaa. Ensimmäiseksi inspehtoriksi valittiin matematiikan professori Kalle Väisälä.[9] Ylioppilaskunta merkittiin yhdistysrekisteriin 28.12.1932.[10]

Ylioppilaskunnan alkuvaiheet

muokkaa

Alkuvaiheessa ylioppilaskunnan ohjelmassa korostettiin suomalaisuutta, sillä ylioppilaskunta oli ensimmäinen suomenkielinen toimija Suomessa, kun Helsingissä yliopistoyhteisö oli ruotsinkielinen. Ylioppilaskunta olikin ajamassa suomen kielen aseman parantamista sekä nimien suomalaistamista.[11] Ensimmäisiä ylioppilaskunnan käsittelemiä asioita oli sen nimen muuttaminen. Nimeä Turun Suomalainen Ylioppilaskunta pidettiin huonona, sillä sen nähtiin tukevan ruotsin kielen valta-asemaa. Vuonna 1923 nimeksi päätettiin vaihtaa Turun Yliopiston Ylioppilaskunta.[12]

Alkuvuosinaan TYY toimi yliopistolla, mutta jäsenmäärän kasvaessa ylioppilaskunta muutti useaan kertaan. Syyskuussa 1927 asetettiin toimikunta valmistelemaan pysyvää ratkaisua huoneistokysymykseen. Toimikunta piti parhaimpana ratkaisuna oman talon rakentamista, sillä oli melko varmaa, että yliopisto luovuttaa tontin Iso-Heikkilästä. TYY aloittikin varainhankinnan uutta ylioppilastaloa varten.[13] TYY perusti oman kirjaston vuonna 1928, kun se sai kirjalahjoituksen tohtori Arne Tarénin kuolinpesältä.[14]

TYY teki 1928 aloiteen Suomen uudesta kansallislaulusta alkuaan ruotsinkielisen Maamme -laulun tilalle. Tilalle ehdotettiin V. A. Koskenniemen runoa ”Isänmaan kasvot”.[15] Ehdotus ei edennyt, mutta laulu vakiintui TYYn omaan käyttöön.[16] Vuonna 1931 päätettiin perustaa TYYlle oma ylioppilaslehti.[17] Suomalaisuuskysymykset pysyivät TYYssä keskiössä myös 1930-luvulla.[18] TYY päätti muun muassa osallistua nimien suomalaistamiseen liittyneeseen kampanjaan.[19] TYYllä ja Åbo Akademis Studentkårilla oli vallitsevassa ilmapiirissä monia erimielisyyksiä, jonka seurauksena ylioppilaskunnat olivat välirikossa.[20] Kieliriita kuitenkin haudattiin talvisodan jälkeen.[21]

Myös maanpuolustukseen liittyvät teemat olivat esillä. TYY kokosikin vapaaehtoisia mukaan Karjalankannaksen linnoitustöihin kesällä 1939.[22] Turun yliopiston opetus keskeytettiin lokakuussa 1939 sodan uhan takia, ja talvisodan alkaessa Turussa oli paikalla enää vähäinen määrä TYYn jäseniä.[23] Jatkosodan aikana toiminta oli normaalia hillitympää.[24]

Sotien jälkeen

muokkaa

TYY oli sotien päättymisen jälkeen uudenlaisen tilanteen edessä, ja toiminnalle oli luotava uusi pohja. Tavoitteena oli valaa opiskelijoihin tulevaisuudenuskoa. Kansallisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi TYY alkoi järjestämään keskustelutilaisuuksia työläisnuorille. Lisäksi TYY aloitti yhteistyön Turun työväenopiston kanssa järjestäen yhteisiä retkiä ja juhlia opiskelijoiden ja työläisnuorten kanssa.[25] Kaikesta huolimatta opiskelijaelämän perinteiset tapahtumat palautuivat sodan jälkeen osaksi TYYn toimintaa.[26] TYYssä varauduttiin mahdolliseen lakkauttamiseen Moskovan välirauhansopimuksen perusteella. Ylioppilaskuntien toiminta joutui 1946 Punaisen Valpon tarkkailuun, mutta niiden olemassaolo ei kuitenkaan vaikuta olleen uhattuna tänä aikana.[27]

TYYn tavoite omasta rakennuksesta eteni, kun useiden vaihtoehtojen jälkeen Turun kaupunki tarjosi sille maa-aluetta Ryssänmäeltä. TYY osti tontin kaupungilta 1950. Vuotta myöhemmin yliopisto päätti kokonaisuudessaan muuttaa samaan paikkaan, mistä lähtien TYY on toiminut keskellä kampusta. Muuton jälkeen Ryssänmäkeä alettiinkin kutsumaan Yliopistonmäeksi.[28] Ylioppilastalo rakennettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1951-1952.[29] TYY aloitti myös ravintolatoiminnan syksyllä 1952.[30]

Puoluepolitiikkaan suhtauduttiin varauksella ja TYY pidättäytyi poliittisista kannaotoista, ja määritti selkeän rajan isänmaallisuuden ja politiikan välille. Esimerkiksi suhtautuminen Unkarin kansannousuun oli maltillista.[31] TYY aloitti opintoneuvonnan vuonna 1952, mutta tämä siirtyi pitkälti yliopiston vastuulle 1960. Tavoitteena oli lisäksi aloittaa oppikouluihin suuntautunut opintoneuvonta ja rekrytoida tulevaisuudessa uusia opiskelijoita Turkuun, sillä kilpailu yliopiston opiskelijoista oli kiristynyt. Opintoihin liittyvissä asioissa TYY pyrki vaikuttamaan opiskelijoiden opintoedellytysten parantamiseen.[32]

Ylioppilaskunta uudistuu

muokkaa

Kasvava jäsenmäärä pakotti TYYn uudistamaan hallintoaan. Vuonna 1956 siihenastiset ylioppilaskunnan kokoukset korvattiin 40 henkisellä ylioppilaskunnan edustajistolla, jonka tehtävänä oli vahvistaa talousarvio, tilinpäätös ja valita vuosittain uusi hallitus. Hallituksen tehtävänä taas oli käyttää toimeenpanovaltaa eli valmistella edustajistossa käsiteltävät asiat ja huolehtia päätösten toimeenpanosta. TYY piti ensimmäiset edustajistovaalit keväällä 1957, jolloin valittiin ensimmäiset edustajiston jäsenet.[33] Samassa uudistuksessa ylioppilaskunnan esimiehen tehtävistä erotettiin hallituksen puheenjohtajan virka, jonka enimmäiseksi hoitajaksi valittiin Jukka Helani.[34]

Jäsenmäärän nopea kasvu edellytti myös uusien opiskelija-asuntojen rakentamista. Rakennuspaikaksi valikoitui nykyinen Ylioppilaskylän alue, ja rakennustoiminnan edistämiseksi perustettiin 1966 Turun Ylioppilaskyläsäätiö.[35] TYY perusti vuonna 1975 kahvila- ja ravintolapalveluliiketoimintaa varten Iskeri Oy:n, jonka johtokuntaan nimitettiin enimmäkseen edustajiston ja hallituksen jäseniä. Yhtiö aloitti 1978 edustajiston tahdon vastaisen laajennushankkeen, jolloin TYY joutui ottamaan lainaa varsinaisen toimintansa ylläpitämiseksi. Yliopisto irtisanoi lopulta sopimuksen Iskerin kanssa, sillä laajennus oli kustannusarviota oleellisesti kalliimpi, ja yhtiö ajautui konkurssiin 1980.[36]

Turun yliopisto valtiollistettiin 1.8.1974.[37] Tämä muutti myös TYYn olemassaolon ehtoja, sillä valtiollistamisen myötä ylioppilaskunnasta tuli julkisoikeudellinen yhteisö.[38] Samalla muutettiin opettajakoulutuslakia ja yliopistoon perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, jolloin Turun ja Rauman opettajakorkeakoulut liitettiin osaksi Turun yliopistoa. TYYhyn yhdistyivät Turun opettajakorkeakoulun ylioppilaskunta sekä Rauman seminaarin opiskelijat, jotka jatkoivat uuden ylioppilaskunnan alla Opex ry:n ja Opekas ry:n kautta.[39]

TYYn sääntöjä uudistettiin jälleen vuonna 1980, jolloin edustajiston toimikaudeksi tuli kaksi kalenterivuotta ja edustajiston jäsenmääräksi 41.[40] TYY perusti 1990 Universtas Oy:n hoitamaan kahvilatoimintaa kampusalueella. Yhtiö laajensi ravintoloihin 1996, kun Assarin Ullakko perustettiin Ylioppilastalolle.[41] Edunvalvonnan merkitys TYYn tehtävänä alkoi korostua 1990-luvulta alkaen. Yhteistyö yliopiston kanssa syventyi, ja opiskelijat olivat aktiivisemmin mukana yliopistoon kuuluvien asioiden kehittämisessä. Samaan aikaan TYY korostui myös palveluntarjoajana jäsenistölleen.[42]

Ylioppilaskunta uudella vuosituhannella

muokkaa

TYY on kehittänyt 2000-luvulla omia toimintatapojaan. Kehitykseen on kuulunut hallinnon ammattimaistuminen. Ensimmäinen kokonaisstrategia hyväksyttiin vuonna 2007. Samaan aikaan otettiin käyttöön poliittinen linjapaperi. Tavoitteena oli tehostaa ja selkeyttää opiskelijoiden edunvalvontaa. Uusina teemoina korostuivat kansainvälisyys ja kestävä kehitys.[43]

Merkittävin TYYtä 2000-luvulla kohdannut uudistus oli kuitenkin Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan eli TuKYn yhdistyminen TYYhyn vuonna 2010. TYYn hallintoa uudistettiin 2014, kun valiokunnat muutettiin siiviksi. Sitemmin siivet on yhdistetty yhdeksi isommaksi vapaaehtoisten ryhmäksi.[44] Vuonna 2014 lakkautettiin myös TYYn kirjasto.[45] Sääntöjä uudistettiin 2019, jolloin edustajiston puheenjohtaja menetti äänivaltansa edustajiston kokouksessa, ja tämän kausi rajattiin kalenterivuoden pituiseksi.[46]

Vuonna 2022 TYY täytti 100 vuotta, mitä juhlistettiin muun muassa juhlakirjalla ja -näyttelyllä sekä Logomossa järjestyillä 100-vuotisjuhlilla.[47][48][49]

Hallinto

muokkaa
Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
Johto
Puheenjohtaja Elisa Hyvärinen (Ryhmä Lex)[50]
Varapuheenjohtaja Maisa Pikkarainen (Fuusio)[51]
Kokoonpano
Edustajia 41
 
Puolueet
  •      Vihreä Vasemmisto (8)
  •      TSE-lista (7)
  •      Fuusio (7)
  •      TYY Terveeksi (4)
  •      Soihdunkantajat (4)
  •      Ryhmä Lex (4)
  •      Kokoomus (3)
  •      Viher-TYY (2)
  •      Humanistilista (1)
  •      SD-ryhmä (1)
Vaalit
Viimeisimmät vaalit 30. lokakuuta – 8. marraskuuta 2023[52]

Turun yliopiston ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on edustajisto, joka kokoontuu noin kerran kuussa.[53] Edustajistoon kuuluu 41 edustajaa, jotka ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat kahden vuoden välein järjestettävissä edustajistovaaleissa. Edustajisto muun muassa hyväksyy vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman, valitsee johto- ja toimikunnat sekä opiskelijajäsenet yliopiston eri toimielimiin ja päättää vuosittain jäsenmaksusta.[54] Vuonna 2025 edustajiston puheenjohtajana toimii Elisa Hyvärinen ja varapuheenjohtajana Maisa Pikkarainen.[55]

Edustajiston päätösten toimeenpanosta vastaa ylioppilaskunnan hallitus, joka valitaan vuosittain joulukuussa kalenterivuodeksi. Hallitus hoitaa ylioppilaskunnan jokapäiväisiä asioita ja vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta ollen vastuussa kaikesta toiminnastaan edustajistolle. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä viidestä seitsemään hallituksen jäsentä. Vuonna 2025 hallitukseen kuuluu puheenjohtaja Josefina Tuomala ja seitsemän muuta jäsentä.[56]

Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa toimikaudekseen valintatoimikunnan sekä taloustoimikunnan hoitamaan niille säännöissä määriteltyjä tehtäviä. Valintatoimikunta valmistelee ylioppilaskunnan pääsihteerin valinnan sekä opiskelijajäsenten paikkojen valinnat eri organisaatioihin. Taloustoimikunnan tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan taloudellista toimintaa sekä kirjanpitoa ja hoitaa talouteen kuuluvat tehtävät, kuten talousarvion valmistelu ja tilinpäätöksen tekeminen.[57] Se toimii lisäksi ylioppilaskunnan omistaman Universtas Oy:n yhtiökokouksena. Yhtiölle valitaan ylioppilaskunnan omistajaohjauksen ohjeistukseen perustuen hallitus. Ohjeistuksen mukaan hallituksen jäsenten osaamisen ja verkostojen tulee tukea Universtaan toimintaa. Liiketoimintaa harjoitetaan kasvuhakuisesti, ja yhtiön johto huomioi samalla riittävän riskienhallinnan.[58]

Edustajisto valitsee myös kalenterivuoden ajaksi kuudesta kymmeneen jäsentä avustutoimikuntaan, jonka puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Avustustoimikunnan tehtävänä on määrittää edustajiston hyväksymän pisteytyskriteeristön pohjalta vuosittain jäsenjärjestöjen avustusten suuruus.[59] Lisäksi edustajiston tehtäviin kuuluu valita vuosittain ylioppilaskunnan ansionauhan saaneiden joukosta ansiolautakunta, jossa on puheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. Lautakunta päättää vuosittain ylioppilaskunnan huomionosoitusten jakamisesta.[60]

Edustajisto nimittää kalenterivuoden ajaksi Turun ylioppilaslehden johtokuntaan puheenjohtajan sekä kuusi muuta jäsentä. Johtokunnalla on yleinen toimivalta lehteä koskeviin asioihin liittyen edustajiston hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa.[61]

Ylioppilaskunnan hallintoa hoitavat myös palkatut työntekijät.[62] Edustajiston täyttää pääsihteerin ja ylioppilaslehden päätoimittajan virat ja hallitus muut vakituisten työntekijöiden toimet. Ylioppilaslehden johtokunta vastaa kuitenkin muiden lehden työntekijöiden palkkaamisesta.[63] Pääsihteerin tehtävänä on johtaa henkilöstöä sekä huolehtia koko organisaation toiminnasta. Vuonna 2025 ylioppilaskunnassa työskentelee pääsihteerin lisäksi viisi edunvalvonnan asiantuntijaa, tapahtumatuottaja, jäsenpalvelukoordinaattori, taloussihteeri ja ylioppilaslehden päätoimittaja. Rauman kampuksella toimii myös opiskelijakoordinaattori, joka vastaa TYYn palveluista yliopiston Satakunnan kampuksilla.[64]

Toiminta

muokkaa

Turun yliopiston ylioppilaskunta toteuttaa edunvalvontaa koulutus-, sosiaalipoliittisissa ja kansainvälisissä asioissa sekä yliopistolla, kaupungissa että valtakunnallisella tasolla. Koulutuspoliittinen toiminta keskittyy opetuksen laadun kehittämiseen sekä opiskelijoiden näkökulman huomioimiseen yliopistolla. Sosiaalipolitiikassa TYY edistää opiskelukyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa sekä vaikuttavat opiskelijoiden toimeentuloon liittyvien kysymysten parissa. Kansainvälisellä sektorilla tuetaan maahan saapuvia opiskelijoita sekä ulkomaille lähteviä opiskelijoita. TYY tarjoaa myös jäsenilleen opiskelija-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä alayhdistyksilleen järjestö- ja tukipalveluita.[65] TYY harjoittaa edunvalvontaa Turun yliopiston Turun, Rauman sekä Porin kampuksilla.[66]

Vapaaehtoisryhmä TYYn siipien toiminnan avulla TYY edistää omia arvojaan. Niiden toiminta on itsenäistä ja se Siivet asettavat itse omat tavoitteensa. Toiminta perustuu kansainvälisyyden, kehitysyhteistyön, kulttuurin, ympäristön ja yhdenvertaisuuden teemoihin.[67] Ylioppilaskunta julkaisee myös Turun ylioppilaslehteä[68] ja ylläpitää kaikille avointa elokuvakerho Kinokoplaa.[69]

TYYn omistuksiin kuuluu yhtiöitä, näiden tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä muuta sijoitusvarallisuutta. Universtas Oy on TYYn omistama liikeyritys. Se hoitaa ylioppilaskunnan sijoituksia ja omistaa muun muassa enemmistön yliopistoalueella ruokala- ja kahvilatoimintaa järjestävästä Unica Oy:stä sekä puolet liikehuoneistoja vuokraavasta UniGe Oy:stä.[70]

Järjestöt

muokkaa

Turun yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu lukuisia järjestöjä: ainejärjestöjä, aatteellisia yhdistyksiä ja osakuntia sekä erilaisia harrasteyhdistyksiä. Vuonna 2023 ylioppilaskunnan toimii 144 järjestöä.[71]

Ainejärjestöt

Osakunnat

Merkittäviä henkilöitä

muokkaa

Ylioppilaskunnan pääsihteerit (sihteeri vuosina 1922-1956)[72]

muokkaa

Ylioppilaskunnan sihteeri valittiin virkaan aluksi vuosittain lukuvuoden ajaksi hakemuksen perusteella.[73] Vuonna 1956 perustettiin sihteerin virka muutettiin kokopäiväiseksi sääntömuutoksen yhteydessä. Seuraavana vuonna viralle otettiin käyttöön pääsihteeri -nimitys.[74]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet virassa:[72][75][76][77]:

  • Paavo Ravila, 1922-1923
  • Einar J. Salmi, 1923-1925
  • Kauko Haahtela, 1925-1926
  • Hannes Anttila, 1926-1927
  • Paavo Virtanen, 1927-1928
  • Eero Pohjonen, 1928-1930
  • Antti Selänne, 1930-1933
  • Mikko Mäkelä, 1933-1934
  • Jaakko Waltari, 1934-1935
  • Rolf Ali-Melkkilä, 1935-1936
  • Jouko Hinkka, 1936-1937
  • Matti Putta, 1937-1939
  • Esko Inomaa, 1939-1941
  • Ensio Röyskö, 1941-1942
  • Kalevi Saarni, 1943-1945
  • Jorma Hongisto, 1945
  • Marja Wallasvaara, 1945
  • Matti Kaleva, 1945-1946
  • Aila Lounasalo, 1946
  • Arne Malmio, 1946-1948
  • Uuno Varjo, 1948-1951
  • Erkki Kalkas, 1949
  • Lauri Niemi, 1951-1952
  • Mikko Sjöblom, 1952
  • Pekka Lappalainen, 1952-1953
  • Leo Lindgrén, 1953-1954
  • Hannu Räty, 1955
  • Jukka Helani, 1955-1956
  • Riku Helle, 1956
  • Keijo Jaakola, 1956
  • Hannu Hilpelä, 1956-1959
  • Risto Pehkonen, 1959
  • Väinö Piironen, 1959
  • Jukka Rissanen, 1959-1961
  • Kari Rahiala, 1961-1964
  • Tapio Siikala, 1964-1967
  • Pertti Saaristo, 1968
  • Matti Nurmi, 1968-1969
  • Jouko Saari, 1969-1971
  • Helena Raumolin, 1971-1972
  • Harri Kainulainen, 1972-1977
  • Jukka Möller, 1976
  • Markku Anttila, 1977
  • Markku Mäkitalo, 1977-1979
  • Jari Söderström, 1979-1980
  • Eeva Kuusela-Vesala, 1980-1981
  • Tapani Mäkinen, 1981-1982
  • Teppo Määttänen, 1982-1983
  • Eero Väisänen, 1983-1984
  • Seppo Piiparinen, 1984
  • Jarmo Viinanen, 1985-1986
  • Karl Holm, 1987-1988
  • Jarmo Lindén, 1988-1990
  • Petri Lempinen, 1991-1994
  • Petteri Orpo, 1994-1996
  • Anu Parantainen, 1996
  • Matti Laihonen, 1997-1998
  • Olli Järvelä, 1999-2002
  • Markus Vähä-Piikkiö, 2003-2006
  • Niko Kyynäräinen, 2006-2007
  • Minna Ahola, 2007
  • Katja Sauvola, 2007-2010
  • Tomi Nyström, 2010-2015
  • Rauli Elenius, 2013, 2015-2019
  • Petra Peltonen, 2019-2024
  • Riina Lumme, 2022-2023
  • Lauri Lahoniitty, 2024
  • Iiris Taubert, 2024-2025

Ylioppilaskunnan puheenjohtajat (kuraattori vuosina 1922-1932 ja esimies vuosina 1932-1980)[78]

muokkaa

Vuoden 1922 sääntöjen mukaisesti Turun yliopiston ylioppilaskunnalle valittiin kuraattori, jonka toimikausi alkoi kesäkuun alussa ja kesti vuoden.[79] Kuraattori muutettiin esimieheksi vuoden 1932 sääntömuutoksen yhteydessä. Taustalla oli ylioppilaskunnassa käyty keskustelu, jossa kuraattorille haluttiin uusi suomenkielinen nimike. Osakuntia johtivat kuraattorit, joten ylioppilaskunnan toimijalle tarvittiin uusi nimi.[80] Esimiehen toimikausi muutettiin samalla kaksivuotiseksi. Ylioppilaskunnan esimiehen nimike muutettiin ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajaksi vuonna 1980. Viimeisimpänä muutoksena toimikausi muutettiin kalenterivuoden pituiseksi.[78]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet virassa:[78][81][82][83]:

  • Erkki Vuori, 1922-1923
  • Kaarlo Maijanen, 1923
  • Eino Suova, 1923
  • Uno H. Puranen, 1924
  • Niilo Mäki, 1924-1925
  • Einar J. Salmi, 1925-1927
  • Erkki Virta, 1927
  • Pentti Renvall, 1927-1928
  • Paavo Virtanen, 1928
  • Paavo A. Kuusisto, 1928
  • N. P. Virtanen, 1928-1929, 1932-1934
  • Paavo Nordberg, 1929-1931
  • Olavi Rytkönen, 1931-1932
  • Keijo Loimu, 1934-1936
  • Esko Pulkki, 1936-1937
  • Mikko Mäkelä, 1936
  • Alpo Rahi, 1937
  • Antti Selänne, 1937-1938, 1943
  • Jouko Hinkka, 1938-1939
  • Matti Putta, 1939-1943
  • Ahti Pyhälahti, 1943-1944
  • Arne Wahlroos, 1945
  • Esko Inomaa, 1945-1946
  • Antti O. Narvia, 1946-1949
  • Tauno Palva, 1949
  • Väinö Heikkinen, 1950-1951
  • Sorri Sammalisto, 1951-1953
  • Uuno Varjo, 1953-1955
  • Eero Elenius, 1955-1959
  • Torsten Granlund, 1959-1961
  • Lauri Kaira, 1984-1985
  • Sanna Halinen, 1986-1987
  • Heikki Hakala, 1988
  • Mika Ketola, 1989
  • Kari Karjalainen, 1990-1991
  • Juhani Soini, 1992-1993
  • Tiina Laiho, 1994-1995
  • Kari Mäkelä, 1996-1997
  • Sami Nieminen, 1998-1999
  • Mats Kommonen, 2000-2001
  • Sami Koivula, 2002-2003
  • Mikael Montonen, 2004-2005
  • Heikki Kaunisto, 2006-2007
  • Aki Halonen, 2008-2009
  • Niklas Mannfolk, 2009-2011
  • Ville Valkonen, 2012-2013
  • Jukka Koivisto, 2014-2015
  • Lassi Laine, 2016-2017
  • Tuomas Dahlström, 2018-2019
  • Nelli Mäkitalo, 2020
  • Saana Ylikruuvi, 2021
  • Aliisa Wahlsten, 2022
  • Siiri Turunen, 2023
  • Selmi Holopainen, 2024
  • Elisa Hyvärinen, 2025

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajat

muokkaa

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan toimi perustettiin vuonna 1957, kun se erotettiin ylioppilaskunnan esimiehen toimesta.[74]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet virassa:[84][85][86][87]:

  • Lars Wendelin, 1969-1970
  • Armas Lahoniitty, 1970
  • Pertti Wäänänen, 1970-1971
  • Jorma Saloniemi, 1971-1972
  • Harri Kainulainen, 1972-1973
  • Jukka Salonen, 1973
  • Erkki Paara, 1973
  • Olli A. Manni, 1973
  • Jarkko Wuorinen, 1973-1975
  • Raimo Karhu, 1975
  • Pekka Ukkonen, 1975-1976
  • Rauno Heikkonen, 1976
  • Kari Mannerjoki, 1976-1977
  • Markku Anttila, 1977-1978
  • Hannu Salvi, 1978
  • Heikki Talvemaa, 1978-1979
  • Sakari Kauppinen, 1979
  • Päivi Mononen, 1979-1980
  • Jari Selenius, 1980-1981
  • Jarko Tirkkonen, 1981-1982
  • Jouko Routava, 1982
  • Timo Ala-Vähälä, 1982-1983
  • Kari Ukkonen, 1983
  • Jouko Hannu, 1983-1984
  • Seppo Piiparinen, 1984
  • Jarmo Viinanen, 1984
  • Kimmo Ketonen, 1985
  • Pekka Perttula, 1985
  • Jorma Jäntti, 1985-1986
  • Mikael Markkula, 1987
  • Jukka Lehtonen, 1988
  • Kari Karjalainen, 1989
  • Maiju Baer, 1990
  • Juhani Soini, 1991
  • Helka Lukka, 1992
  • Tiina Heino, 1993
  • Tiina Laakso, 1994
  • Jarkko Kotamäki, 1995
  • Matti Laihonen, 1996
  • Antti Hallia, 1997
  • Jarmo Myller, 1998
  • Olli Järvelä, 1999
  • Salla Kiilunen, 2000
  • Lasse Miettinen, 2001-2002
  • Samuli Lintula, 2003
  • Niko Kyynäräinen, 2004
  • Kosti Hyyppä, 2005
  • Katja Sauvola, 2006
  • Eric Carver, 2007
  • Laura Heinonen, 2008
  • Jukka Vornanen, 2009
  • Elias Laitinen, 2010
  • Rauli Elenius, 2011
  • Jukka Koivisto, 2012
  • Heikki Isotalo, 2013
  • Jussi Nieminen, 2014
  • Mikko Mononen, 2015
  • Riina Lumme, 2016
  • Miika Tiainen, 2017
  • Inari Harjuniemi, 2018
  • Sini Saarinen, 2019
  • Sofia Engblom, 2020
  • Aliisa Wahlsten, 2021
  • Camilla Saarinen, 2022
  • Akseli Tiitta, 2023
  • Katie Astin, 2024
  • Josefina Tuomala, 2025

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ [1]
  2. ↑ [2]
  3. ↑ [3]
  4. ↑ a b Ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskunta. 22.06.2016. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 31.01.2018.
  5. ↑ Ylioppilaskunnan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 9-11. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  7. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 11-13. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  8. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 220. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  9. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 13-16. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  10. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 205. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  11. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 47-48. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  12. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 50-55. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  13. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 188-194. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  14. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 65-69. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  15. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 125-127. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  16. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 134. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  17. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 164-168. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  18. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 229-230. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  19. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 234-235. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  20. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 255-258. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  21. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 284. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  22. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 274-275. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  23. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 278-279. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  24. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 288. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  25. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 12-14. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  26. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 29-32. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  27. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 16-18. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  28. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 101-103. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  29. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 115-120. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  30. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 339. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  31. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 73-76. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  32. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 81-88. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  33. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 151-155. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  34. ↑ Okko, Seppo & Paloheimo, Heikki (toim.): Turun yliopiston ylioppilaskunta 50 – 1922-1972, s. 65-66. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1972.
  35. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 195-200. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  36. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 345-347. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  37. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 320. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  38. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 328-330. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  39. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 63-68. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  40. ↑ Ketonen, Kimmo: Ylioppilaat omalla asialla – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997, s. 365. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  41. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 77. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  42. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 76. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  43. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 79-81. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  44. ↑ Haku TYYn siipien ydintiimiin | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 2.3.2025.
  45. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 82-88. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  46. ↑ Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 90. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2001.
  47. ↑ TYYlikkäät vuodet – Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta -teos käy läpi TYYn vaiherikkaan historian | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 2.3.2025.
  48. ↑ TYYntä ja myrskyä – sata vuotta opiskelijaelämää -näyttely | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 2.3.2025.
  49. ↑ Treanglo Oy: Turun yliopiston ylioppilaskunnan 100. vuosijuhlat Kide.app. Viitattu 2.3.2025.
  50. ↑ [4]
  51. ↑ [5]
  52. ↑ Vaalien aikataulu Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 2.3.2025.
  53. ↑ Päätöksenteko | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 1.3.2025.
  54. ↑ Edustajistovaalit | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 1.3.2025.
  55. ↑ Edustajisto | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 1.3.2025.
  56. ↑ Hallitus | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 25.2.2025.
  57. ↑ Turun yliopiston ylioppilaskunnan säännöt (IV luku: Toimikunnat, s. 12-13) 11.10.2021. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 11.3.2025.
  58. ↑ Turun yliopiston ylioppilaskunta: Turun yliopiston ylioppilaskunnan omistajaohjauksen ohjeistus Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 18.3.2025.
  59. ↑ Ohjesääntö järjestöistä ja avustuksista (Luku II: Avustustoimikunta, s. 3) 19.10.2022. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 11.3.2025.
  60. ↑ Turun yliopiston ylioppilaskunnan säännöt (42 § Ansiolautakunta, s. 18) 11.10.2021. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 11.3.2025.
  61. ↑ Turun ylioppilaslehden ohjesääntö 27.2.2019. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 11.3.2025.
  62. ↑ Turun yliopiston ylioppilaskunta: Turun yliopiston ylioppilaskunnan säännöt (VI luku: Ylioppilaskunnan työntekijät, s.15) 11.10.2021. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 18.3.2025.
  63. ↑ Turun yliopiston ylioppilaskunta: Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallintosääntö (IV luku: Ylioppilaskunnan työntekijät, s. 18) 22.11.2023. Turun yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 18.3.2025.
  64. ↑ Henkilökunta | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 18.3.2025.
  65. ↑ Vaikuttaminen | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  66. ↑ Kampukset | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  67. ↑ Siivet | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  68. ↑ Turun ylioppilaslehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  69. ↑ Kinokopla | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  70. ↑ TYY-konserni | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  71. ↑ TYYssä toimii 152 järjestöä – tule mukaan
  72. ↑ a b Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 508. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  73. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 16. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  74. ↑ a b Okko, Seppo & Paloheimo, Heikki (toim.): Turun yliopiston ylioppilaskunta 50 – 1922-1972, s. 65-66. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1972.
  75. ↑ Riina Lumme Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiseksi | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  76. ↑ Hallituksen päätösluettelo 17/2024 tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  77. ↑ TYYn määräaikaiseksi pääsihteeriksi Iiris Taubert | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  78. ↑ a b c Artukka, Topi ym.: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 503. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  79. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 13. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  80. ↑ Ketonen, Kimmo: Sun kasvois eessä, Suomenmaa – Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944, s. 205-207. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1997.
  81. ↑ Akseli Tiitta valittiin TYYn hallituksen puheenjohtajaksi | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  82. ↑ TYYn hallitus vuodelle 2024 on valittu | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  83. ↑ TYYn edustajiston marraskuun kokous | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  84. ↑ Artukka, Topi: TYYlikkäät vuodet - Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta, s. 504-507. Turun yliopiston ylioppilaskunta, 2022.
  85. ↑ Akseli Tiitta valittiin TYYn hallituksen puheenjohtajaksi | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  86. ↑ TYYn hallitus vuodelle 2024 on valittu | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.
  87. ↑ TYYn edustajiston marraskuun kokous | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 4.3.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen ylioppilaskunnat
NykyisetAYY (Aalto-yliopisto) · HYY (Helsingin yliopisto) · ISYY (Itä-Suomen yliopisto) · JYY (Jyväskylän yliopisto) · LYY (Lapin yliopisto) · LTKY (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) · OYY (Oulun yliopisto) · SHS (Svenska Handelshögskolan) · TaiYo (Taideyliopisto) · TREY (Tampere) · TYY (Turku) · VYY (Vaasan yliopisto) · ÅAS (Åbo Akademi)
EntisetKY (Helsingin kauppakorkeakoulu) · JoYY (Joensuun yliopisto) · KYY (Kuopion yliopisto) · KUVYO (Kuvataideakatemia) · TOKYO (Taideteollinen korkeakoulu)  · TTYY (Tampereen teknillinen yliopisto) · Tamy (Tampereen yliopisto) · TeYo (Teatterikorkeakoulu) · TKY (Teknillisen korkeakoulu) · TuKY (Turun kauppakorkeakoulu) · SAY (Sibelius-Akatemia)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_yliopiston_ylioppilaskunta&oldid=23118078”