Turun arkkihiippakunnan vaakuna
Turun arkkihiippakunnan vaakuna on Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan Turun arkkihiippakunnan heraldinen tunnus. Vaakunan heraldinen selitys on "kultaisessa kentässä punainen koverapäinen yrjönristi."[1]
Vaakunan historiaa
muokkaaVarhaisin tunnettu Turun hiippakunnan tunnus on 1250-luvulta alkaen käytössä ollut vaakuna, jossa on kuvattuna punainen risti kultaisella kentällä. Vaakunaa käytettiin pääasiassa Turun ja Suomen piispojen sineteissä, tosin sen ulkoasu vaihteli historian aikana. Vanhimmissa malleissa ristin levenevät sakarat on kuvattu irtonaisina kilven reunoista, myöhemmissä malleissa ristin sakarat muuttuivat tasavartisiksi ja kilven reunoihin asti ulottuviksi. Vanhempaa mallia käytti sineteissään muun muassa piispa Bero Balk, jonka seuraaja Maunu Tavast sen sijaan käytti tasavartista mallia. Väreiltään vaakuna on käänteinen muunnos Uppsalan hiippakunnan vaakunasta, jossa kultainen risti on punaisella pohjalla. Vaakunoiden samankaltaisuuden on katsottu kuvaavan hiippakuntien yhteyttä ja Uppsalan hiippakunnan asemaa kristinuskon levittäjänä itään.[2][3] Ruotsalaisheraldikko Bengt Olof Kälden mukaan vaakunoiden ristit ovat ristiretkien lisäksi mahdollinen viittaus kullattuihin puuristeihin, jotka paavi Aleksanteri III lahjoitti Uppsalan piispalla ylennettyään tämän arkkipiispaksi.[3]
Piispansinettien lisäksi Turun hiippakunnan vaakuna on kuvattuna useissa Varsinais-Suomen keskiaikaisissa kirkoissa. Muun muassa 1470-luvulla Kalannin kirkon erääseen penkkiin kaiveretussa koristevaakunassa risti on kuvattu kilven reunoihin ylettyvän sijaan koveraperäisenä yrjönristinä.[2] Samainen malli esiintyy myös yhtenä Sauvon kirkon penkkien koristeena.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko alkoi piispa John Vikströmin aloitteesta elvyttää hiipunutta heraldista perinnettään 1970-luvulta alkaen. Vuonna 1980 järjestettiin suunnittelukilpailu vaakunoiden laatimisesta evankelis-luterilaisille hiippakunnille, johon kutsuttiin heraldikot Tapio Vallioja ja Kaj Kajander. Turun arkkihiippakunnan vaakunaksi ehdotettiin Kalannin kirkon mallin mukaista vaakunaa, jossa irtonainen risti on asetettuna vinottain Andreaksen ristin tapaisesti. Kilpailulautakunta kuitenkin ehdotti ristin kääntämistä pystysuoraan, sillä Kalannin kirkon koristevaakunoiden katsottiin olleen muotoiltu kumartamaan kohti altaria, vaakunoiden aiheiden ollessa silti pystysuunnassa. Tämä näkyi esimerkiksi kirkon penkkiin kaiverretun Ruotsin valtakunnanvaakunan kruunujen asennossa.[2] Vaakunan lopullisen mallin toteutti Tapio Vallioja ja se vahvistettiin kirkkohallituksessa 20. elokuuta 1987.[1]
Muiden piispanvaakunoiden tapaan Turun arkkihiippakunnan piispan virkavaakuna muodostetaan lisäämällä hiippakunnan vaakunaan piispanhiippa, stola ja piispansauva. Turun ja Suomen arkkipiispan vaakunassa on lisäksi ristipäinen sauva merkkinä viran korkeammasta asemasta.
Myöskin Tapio Valliojan suunnittelema Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaakuna on johdettu Turun arkkihiippakunnan vaakunasta kääntämällä vaakunan värit ja lisäämällä ristin kulmiin neljä hopeista ruusua viittauksena Suomen valtakunnanvaakunaan. Ruusut ovat lisäksi luterilaisuuden tunnus.[2] Kirkon vaakuna on vahvistettu kirkkohallituksessa 5. huhtiikuta 1990.[4]
Galleria
muokkaa-
Turun piispa Bero Balkin sinetti vuodelta 1389. Turun hiippakunnan vaakuna vasemmalla, Balk-rälssisuvun vaakuna oikealla. -
Turun piispa Maunu Tavastin sinetti vuodelta 1418. Turun hiippakunnan vaakuna vasemmalla, Tavast-rälssisuvun vaakuna oikealla. -
Maunu Tavastin piispanvaakuna Tavastin hautalaatassa Turun tuomiokirkossa vuodelta 1452. -
Turun hiippakunnan vaakuna Kalannin kirkon tuolin päätykoristeena 1470-luvulta. Museoviraston keskusvarasto. -
Turun hiippakunnan vaakuna Sauvon kirkon tuolin päätykoristeena. -
Turun hiippakunnan vaakuna (oik.) Missale Aboense -kirjan Piispa Henrikiä esittävässä kuvituskuvassa vuodelta 1488. -
Turun arkkihiippakunnan piispan vaakuna -
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna -
_i_%C3%85bo_domkyrka,_den_27_juni_2007.JPG)
_p010_MISSALE_ABONESE_(L%C3%BCbeck,_1488).jpg)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Turun arkkihiippakunnan vaakuna EUROPEANA HERALDICA. Kansallisarkisto. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ a b c d Tapio Vallioja: ”Suomen kirkollinen heraldiikka elää jälleen”, Purjeena perinne - Turun arkkihiippakunnan vuosikirja XLI, s. 113-120. Turun arkkihiippakunta, 1991.
- ↑ a b Esko Koskenvesa: ”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntavaakunat”, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 78, s. 13-42. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1988.
- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaakuna EUROPEANA HERALDICA. Kansallisarkisto. Viitattu 27.12.2021.