Turaun ja Pinskin ruhtinaskunta
Turaun ja Pinskin ruhtinaskunta, Turovin ja Pinskin ruhtinaskunta (ven. Турово-Пинское княжество, Turovo-Pinskoje knjažestvo)[1] tai Turaun ruhtinaskunta, Turovin ruhtinaskunta (ven. Туровское княжество, Turovskoje knjažestvo)[2] oli nykyisen Valko-Venäjän eteläosissa ja osin nyky-Ukrainan pohjoisosissa Dneprin purjehduskelpoisen sivuhaaran Pripetin vesistöalueella sijainnut itäslaavilainen, pohjoisosiltaan erityisesti dregovitšien feodaalinen ruhtinaskunta 900-1300-luvuilla. Sillä oli merkittävä rooli Kiovan Rusin, Puolan ja Liettuan alueen silloisten heimojen välillä. Alueen kautta kulki kauppareitti.[1][3]
| Turaun ja Pinskin ruhtinaskunta Турово-Пинское княжество (Turovo-Pinskoje knjažestvo) |
|
|---|---|
n. 950–1300-luku |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | ruhtinaskunta |
| Pääkaupunki | Turau |
| Edeltäjä | slaavilaisten heimoalueet |
| Seuraaja | Liettuan suuriruhtinaskunta |
Ruhtinaskunnan pääkaupunki oli Turau. Keskiaikaisista kroniikoista löytyy ensimaininta ruhtinaskunnan kaupungeista seuraavasti: Turau (vuonna 980), Brest (vuonna 1019), Pinsk (vuonna 1097), Staryi Tšortoryisk (vuonna 1110), Kletsk (vuonna 1128), Slutsk (vuonna 1116) ja Mazyr (vuonna 1155). [1][3]
Legendan mukaan varjagi Tur (Tor) perusti Turaun vuoden 950 paikkeilla.[4] Bysantin kristilliset vaikutteet levisivät 1100-luvulla voimakkaasti ja käsityötaidot kehittyivät. Tuolta ajalta ovat peräisin filosofi ja piispa Kirill Turovilaisen kristilliset kirjoitukset, jotka on löydetty kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa.
1300-luvun alkupuolella ruhtinaskunnan alue liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan. Myöhemmin siitä tuli osa Puolaa ja 1700-luvun lopulla osa Venäjän keisarikuntaa. [1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Turovo-Pinskoje knjažestvo (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 21.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ Turovskoje knjažestvo (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 21.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b Turiv-Pynsk principality (Toronton yliopiston Ukraina-tutkimuksen Encyclopedia of Ukrainen artikkeli aiheesta) Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 21.1.2014. (ukrainaksi)
- ↑ Simon Franklin, Jonathan Shepard: The Emergence of Russia 750-1200, s. 152. New York: Routledge, 2013. ISBN 978-0-582-49091-8. Kirjan verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Turov (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (gomel-region.by)
- Turov (englanniksi) (belarustourism.by)