Kletsk
Kletsk (valkoven. Клецк, ven. Клецк) on pieni kaupunki ja samanniminen maaseutuvaltainen hallinnollinen piiri Valko-Venäjän Minskin alueen lounaisosissa Baranavitšyn itäpuolella. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 10 761 ja piirissä yhteensä 32 302 ihmistä.[2][3][4]
| Kletsk (Клецк) |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 vaakuna |
|
  Kletsk |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Valko-Venäjä |
| Alue | Minskin alue |
| Perustettu | 1127 (maininta) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 974 (piiri)[1] km² |
| Korkeus | 160–195 m |
| Väkiluku (10/2009) | 10 761 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
Historia muokkaa
Kletsk on vanha aatelisten asuinpaikka. Historiallisissa dokumenteissa Turau-Pinskin herttuakunnan ajalta mainitaan paikkakunnan feodaalilinna jo vuonna 1127.
Ajanjaksolla 1558–1939 kaupunki linnoituksineen kuului Radvilan (Radziwill) aatelissuvun hallintaan Puola-Liettuan ja vielä Puolan alaisuudessa, pois lukien lyhyt neuvostomiehitys 1917–1919. Radviloiden Njasvižin, Olikan ja Kletskin sukuhaara, joka sai alkunsa Jonas Radvila I:stä 1500-luvun alkupuolella, ja jonka jäsenille hänen poikansa, Liettuan suuriruhtinaskunnan menestyksekkäänä hetmannina toiminut Mikalojus Radvila Musta hankki herttuan (herttuattaren) periytyvän arvonimen, on säilynyt nimenomaan Kletskin sukuhaaran jälkeläisten kautta nykypäivään asti.lähde? 1600- ja 1700-luvun sodissa kaupunki poltettiin ja tuhottiin useaan otteeseen. Vanhoissa piirroksissa kuvattu linna ympäristöineen hävisi tällöin suurelta osaltaan.
Syyskuussa 1939 puna-armeija liitti alueen Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaisjoukot miehittivät kaupunkia 27. kesäkuuta 1941 – 2. heinäkuuta 1944.[5][6]
Liikenne muokkaa
Pari kilometriä keskustasta koilliseen on Kletskin rautatieasema. Junarata liittää kaupungin Baranavitšyyn lännessä sekä Slutskiin ja Asipovitšyyn idässä. Kantatie P12 luo yhteyden Njasvižiin pohjoisessa (17 km) ja kantatiet P103 ja P4 Baranavitšyyn lännessä (noin 30 km). Etelään vievä kantatie P13 kytkee kaupungin Valko-Venäjän eteläosien poikittaisiin kantatie P43:een (16 km) ja valtatie M10:een.[1][3][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kletsk - region (Kletskin alueesta) Kletsk Regional Executive Committee (kletsk.gov.by). Viitattu 13.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000, Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
- ↑ a b Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)
- ↑ Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Минская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Minskin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 30.10.2010. Viitattu 12.12.2010. (venäjäksi)
- ↑ Minsk region - Kletsk bycity.org. Viitattu 13.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Kletsk - history (Kletskin historiasta) Kletsk Regional Executive Committee (kletsk.gov.by). Viitattu 13.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Amout Kletsk on pages 79, 96-97 and 155. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kletsk Wikimedia Commonsissa
- Tiivis kaupunkikuvaus (bycity.org) (englanniksi)
- Maakunnan viralliset Kletskin piirin sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (minsk-region.gov.by) (venäjäksi)
- Kletsk - lyhyt kuvaus (Arkistoitu – Internet Archive) (garady.org) (valkovenäjäksi)
- Kaupungin keskustan kartta (bycity.org) (venäjäksi)
- Wikimapia karttalinkki kaupunkiin, kohteiden selitykset pääosin (englanniksi) tai (venäjäksi)
- Neuvostoliiton aikaisia topografiakarttoja alueesta (venäjäksi)
- Valko-Venäjän Ilmatieteen laitoksen sääennuste Kletskiin (pogoda.by) (venäjäksi)
- Valko-Venäjän juna-aikatauluja (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)