Tuntsan erämaa
Tuntsa on vuonna 1997 perustettu erämaa-alue Sallan ja Savukosken kuntien pohjoisosassa. Sen pinta-ala on 212 neliökilometriä, ja se on osa laajempaa erämaista Tuntsan aluetta.[1]
Tuntsan erämaa korkeimmat kohdat ovat sen pohjoisosassa. Siellä Värriötunturien rinteet kohoavat 550 metrin korkeuteen. Tuntsan erämaa jatkuukin pohjoisessa Värriön luonnonpuistona, jossa liikkuminen vaatii luvan.[2] Aluetta halkoo Koutajoen vesistöön kuuluva, Venäjän suuntaan laskeva Tuntsajoki ja Suomen suuntaan virtaa Kemijoen sivujoki Värriöjoki. Erämaa-alueen korkeimpia lakia ovat Sorsatunturi ja Sauoiva. Muita tuntureita ovat kiviset ja paikoin louhikkoiset Nuolusoiva, Kuskoiva ja Takkaselkätunturi.
Tuntsan erämaan tyyppiluontoa ovat kuusivaltaiset vaarat sekä nummimaiset tunturinrinteet, joilla kasvaa katajaa. Mäntyä on suhteellisen vähän, ja koivut ovat kärsineet tunturimittarien aiheuttamasta tuhosta. Tunturien ja vaarojen välissä on soita ja juotteja.[2]
Vuonna 1960 alueella riehui suuri metsäpalo, ja palon jäljet ovat nähtävissä yhä edelleen. Palossa tuhoutui metsää Suomen puolelta 20 000 hehtaaria ja Venäjällä n. 100 000 hehtaaria.
Lähteet
muokkaa- ↑ Tuntsan erämaa-alue Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 15.7.2024.
- ↑ a b Tuntsan luonto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 15.7.2024.