TukkuHeino

suomalainen maahantuonti- ja tukkuyritys

TukkuHeino Oy on suomalainen maahantuonti- ja tukkuyritys. Heino-konserni on keskittynyt tytäryhtiöidensä kautta päivittäis- ja toimistotarvikkeiden ja alkoholijuomien tukkukauppaan ja maahantuontiin. TukkuHeino Oy on perheyhtiö, joka on perustettu jo vuonna 1899. TukkuHeino Oy on Heino-konsernin emoyhtiö, jonka tytäryhtiöitä ovat Uniq Drinks Finland Oy ja Anton & Anton ruokakauppoineen. Aikaisemmin tytäryhtiönä oli Heinon Tukku Oy, joka myytin Valiolle. Konsernin toimitusjohtaja on Petri Heino. Yhtiön pääkonttori on Espoossa. Konsernin palveluksessa työskenteli yli 450 työntekijää vuonna 2016.[1]

Heino Group Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1899
Toimitusjohtaja Petri Heino
Kotipaikka Espoo
Toimiala Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa, maahantuonti ja vähittäiskauppa
Tuotteet elintarvikkeet, juomat, päivittäistavara, toimistotarvikkeet, tupakka
Henkilöstö 460 (2016)
Tytäryhtiöt Uniq Drinks Finland Oy
Anton & Anton
Kotisivu heino.fi

Historiaa muokkaa

Helsingin kauppatorin kojusta useisiin myymälöihin muokkaa

Heinon historia alkaa vuodesta 1899, jolloin Asikkalasta Helsinkiin muuttanut Fritjof Heino aloitti lihanmyynnin Helsingin kauppatorilla. Sitä ennen hän oli hankkinut kannuksensa työskentelemällä kauppa-apulaisena. Kahden vuoden päästä hän avasi oman lihakaupan Kolmannella linjalla. Toiminta alkoi laajentua, ja hän alkoi pitää vaimonsa Helmi Heinon kanssa liha-, voi-, hedelmä- ja siirtomaatavaroiden kauppaa kotinsa pohjakerroksessa vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan aikana Heinolla oli jo useampi myymälä, joissa myytiin pääasiallisesti lihaa ja maalaistuotteita. Asiakkaina olivat muun muassa lihakauppiaat, kansankeittiöt, sairaalat ja vankilat.[2]

Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:n aikakausi muokkaa

Fritjof Heino päätti myydä tukku- ja vähittäisliikkeensä Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:lle vuonna 1920.  Hän toimi Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:n toimitusjohtajana ja oli myös osake-enemmistön haltija. Yhtiö oli keskittynyt lihaan, maalaistuotteisiin ja siirtomaatavaraan.  1920-luvun lama aiheutti kuitenkin ongelmia: Lihakauppiaiden Tukkukauppa Oy purettiin. Lainan ja Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:stä jääneen pääoman turvin Fritjof Heino aloitti liikkeen pidon omissa nimissään vuonna 1930. Heino kuoli vuonna 1932.[2]

Yhtiön vähittäiskauppatoiminta lopetettiin 1930-luvun laman jälkeen.[3]

F. Heinon Perilliset jatkajina muokkaa

Fritjof Heinon vaimo Helmi Heino jatkoi lastensa Sulo ja Helmi Heinon kanssa liiketoimintaa nimellä F. Heinon Perilliset. Aluksi tukkukaupan valikoimat olivat lihakauppa-alan tavaroita, mutta jo 1940-luvulla yritys oli keskittynyt siirtomaa- ja maalaistuotteisiin.[2] Helmi Heino oli työteliäs ja toimelias nainen, joka korosti kaiken työn olevan arvokasta. Sodan aikana ja heti sen jälkeen Suomessa on pulaa kaikesta ja elettiin säännöstelyn varjossa. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennusaika. 1950-luvulla myynti vahvistui ja vuosikymmenen lopulla toimintaan lähti mukaan jo kolmas Heinon sukupolvi. 1960-luvulla yrityksessä alkoi puhaltaa uudet tuulet. Se perusti Kyläsaareen ensimmäisen pikatukkunsa, ja Konalaan avattiin valintamyymälä ja osto- ja myyntikonttori sekä varasto. Myös varsinainen maahantuonti alkoi 1960-luvulla.[2] 1961 avatusta pikatukusta tuli sittemmin yhtiön nykyinen ydinliiketoiminta.[3]

1970-luvulla nimeksi tulee Heinon Tukku Oy muokkaa

Yhtiö palasi vähittäiskauppatoimintaan perustamalla 1960-luvun lopulla Kotikulma-vähittäiskauppaketjun.[3] Yhtiön nimeksi muutettiin vuonna 1972 Heinon Tukku Oy.[2] 1980-luvulla yhtiö selkiytti ydintoimintaansa ja myi 50 Kotikulma-myymäläänsä 1986[3].

Yhtiö keskittyi hotelli-, ravintola- ja catering-alan palveluun ja suurkeittiökauppaan. Vuonna 1987 Vantaan Koivuhakaan perustettiin pikatukku ja vuonna 1990 Sörnäisiin. 1990-luvun lama oli kova paikka kaikille toimijoille. Yli puolet Helsingin ravintoloista lopetti.[2] Lamasta Heinon tukku selvisi keskittymällä pikatukkukauppaan. Pikatukuissa maksettiin käteisellä ja kauppa kävi.[3]

Vuonna 1995 alkoholikaupan monopoli purkautui, ja Heinon Tukku Oy perusti alkoholiosaston. Turkuun avattiin toimitustukku vuonna 1999, ja saman vuoden lokakuussa yhtiö vietti satavuotisjuhliaan. Seuraavana vuonna yhtiö perusti toimitustukun Tampereelle.[2]

TukkuHeino Oy:n aikakausi alkaa 2000-luvulta muokkaa

Vuonna 2005 Heinon Tukku yhtiöitettiin ja TukkuHeino Oy:stä tuli emoyhtiö. Yhtiö otti jalansijaa Kuopiossa ja Oulussa 2008 ja 2009. Konsernin pääkonttori muutti Espooseen vuonna 2011.[4] 2010-luvulla yhtiö tekee laajennuksia ja yrityskauppoja. Siitä tuli muun muassa Anton & Antonin pääomistaja[5], ja se laajensi entisestään toimintaansa Kuopiossa[6].

Konserni muokkaa

Heinon Tukku Oy muokkaa

Pääartikkeli: Heinon Tukku

Heinon Tukku Oy:n toimialaa on päivittäistavaroiden tukkukauppa ja maahantuonti. Se on Heino-konsernin suurin toimija. Heinon Tukun pääasiakkaita ovat horeca-alan ammattilaiset ja suurkeittiöt. Heinon Tukku Oy:llä on pikatukut Helsingin Sörnäisissä ja Vantaan Koivuhaassa. Lisäksi sillä on toimitustukut Espoossa ja Kuopiossa ja myyntikonttorit Turussa, Tampereella ja Oulussa ja Seinäjoella. Heinon Tukulla on omaa elintarvikealan tuotantoa ja jalostustoimintaa. Heinon Tukku Oy:llä oli 350 työntekijää vuonna 2016.[1][7] Heinon Tukku myytiin Valiolle vuonna 2021. Myyntiä harkittiin myös Keskolle, mutta se kaatui KVV:n kielteiseen kantaan.

Uniq Drinks Finland Oy muokkaa

Uniq Drinks Finland Oy on juomiin erikoistunut yhtiö. Sen toimialaa on alkoholijuomien maahantuonti, myynti ja jakelu. Uniq Drinks Finland Oy aloitti toimintansa vuonna 2006, ja sen pääpaikka on Espoossa. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Vainonen. Uniq Drinks Finlandin liikevaihto oli yli 15 miljoonaa euroa vuonna 2016.[8][9]

Anton & Anton muokkaa

Pääartikkeli: Anton & Anton

Heino-konserni on ollut Anton & Anton -ruokakauppaketjun suurin omistaja vuodesta 2013. Ketju on keskittynyt luomu- ja lähiruokaan ja pientuottajien tuotteisiin. Anton & Antonilla on ruokakauppoja Helsingin Töölössä, Kruununhaassa ja Ullanlinnassa. Lisäksi Anton & Anton toimittaa ruokakasseja.[10][11]

Vastuullisuus muokkaa

Heino-konsernilla on lukuisia sertifikaatteja osoituksena vastuullisuudesta ja elintarviketurvallisuudesta. Sillä on elintarviketurvallisuusjärjestelmä ISO22000, kalan ja äyriäisten jäljitettävyysjärjestelmä MSC/ASC sekä laitoskohtainen elintarviketurvallisuusjärjestelmä FSSC22000. Konsernilla on myös laatujärjestelmä ISO9001 ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001.[1]

Heino on ottanut ympäristöohjelman käyttöönsä vuonna 2001. Sillä on ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+.[1] Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu muun muassa käyttämällä maalämpöä ja aurinkoenergiaa.[12] Konserni on vähentänyt hiilijalanjälkeään muun muassa käyttämällä led-valaisimia osassa kiinteistöjään.[13]

Elintarviketurvallisuusviraston Eviran koordinoiman Oiva-järjestelmän mukaan Heino pärjää elintarviketurvallisuudessa hyvin.[14] Oiva-raporteissa julkaistaan elintarvikevalvonnan tarkastustiedot.[15]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Heinon verkkosivut heinontukku.fi. Viitattu 27.6.2017.
  2. a b c d e f g Rauli Heino: Heinon henki. Heinon Tukku Oy:n historia 1899-1999. Edita, 1999.
  3. a b c d e Lohilahti, Oona: Sopeutumiskyky on avain. Helsingin Sanomat, 8.8.2017, s. A 23. Helsinki:
  4. Tapio Neva: Heinon Tukku – kauppatorilta suuryritykseksi. Perheyritys, 1/2012.
  5. Heino-konserni kasvattaa omistustaan Anton & Anton -ruokakauppaketjusta heinontukku.fi. Arkistoitu 22.6.2016.
  6. Yleisradio: Heinon Tukulle jättihalli Pienen Neulamäen teollisuusalueelle 16.1.2015.
  7. Kauppalehti: Yritykset kauppalehti.fi. Viitattu 27.6.2017.
  8. Uniq Drinks Finland Oy:n verkkosivut udf.fi. Arkistoitu 5.7.2017.
  9. Asiakastieto: Taloustiedot asiakastieto.fi. Viitattu 27.6.2017.
  10. Anton & Anton -verkkosivut antonanton.fi. Viitattu 27.6.2017.
  11. Talouselämä: Heino-konserni ruokaputiikin pääomistajaksi - Anton & Anton pääsee puristuksesta 6.3.2013. Viitattu 27.6.2017.
  12. Ilmastobisnestä pk-yrityksille: Voiko kaupan alan yritys olla osa ilmastobisnestä? Pk-uutisia. 18.4.2017. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 27.6.2017.
  13. Tiedostava kuluttaja: Heinon Tukku pienensi hiilijalanjälkeä led-valaistuksella tiedostavakuluttaja.fi. Viitattu 14.6.2017. [vanhentunut linkki]
  14. Evira: Oiva-raportit oivahymy.fi. 2016-2017. Viitattu 27.6.2017.
  15. Evira: Oiva-valvontatietojen julkaiseminen oivahymy.fi. Viitattu 27.6.2017.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Heino, Rauli: Heinon henki: Heinon Tukku Oy:n historia 1899-1999. Edita. 1999.
  • Paavola, Heli ja Uusikylä, Marjo (toim.): Rajatonta rohkeutta. Tarinoita palveluliiketoiminnan edelläkävijöistä. Tekes. 2013.

Aiheesta muualla muokkaa