Trooppi (filosofia)
Trooppi eli yksilöominaisuus tarkoittaa ontologiassa partikulaarista eli yksittäistä ominaisuuden ilmentymää.[1] Termiä on käytetty myös historianfilosofiassa diskurssityyleistä. Termi ”trooppi” (m.kreik. τρόπος, tropos, ”käännös”, ”muunnos”) on alun perin peräisin retoriikasta, jossa se tarkoittaa sanaleikin sisältävää kielikuvaa. Filosofiassa käytetyt tekniset merkitykset eivät aina vastaa termin alkuperää.
Ontologiassa muokkaa
Ontologiassa troopilla tarkoitetaan ominaisuuden partikulaarista ilmentymää. Esimerkkejä troopeista ovat yksittäisen lehden vihreys (juuri se tietty vihreän sävy, joka kyseisellä lehdellä on) ja Sokrateen viisaus (juuri se tietty viisaus, joka on juuri Sokrateella).
Trooppiteorioita on useita erilaisia. Ne kaikki ovat ratkaisuja universaalien ongelmaan. Ongelmassa keskeisellä sijalla on sen määrittäminen, kuinka kaksi erillistä esiintymää voivat olla samaa tyyppiä. Kuinka erilaiset oliot voivat olla samaa jossakin määrin, kuten jonkin niiden ominaisuuden suhteen? Esimerkiksi, kuinka kuusi erillistä vihreää oliota voivat olla samanlaisia suhteessa niiden väriin?
Ongelmaan tarjotut ratkaisut ovat usein olleet joko realismin tai nominalismin muunnelmia. Sekä perinteisessä realismissa että nominalismissa ominaisuudet on käsitetty universaaleiksi, ja näkökulmien ero on ollut siinä, miten universaalien olemassaoloon suhtaudutaan. Realismin mukaan universaaleilla on itsenäinen olemassaolo, nominalismin mukaan niitä ei puolestaan ole olemassa.
Trooppiteorioiden ratkaisu poikkeaa perinteisestä realismista siinä, ettei ominaisuuksia pidetäkään universaaleina, vaan partikulaareina, samoin kuin ne oliot joille ominaisuudet kuuluvat ovat myös partikulaareja. Trooppiteorioiden mukaan universaalit ovat tarpeettomia. Näin ne ovat nominalismin muunnelmia.
Muun muassa Keith Campbell[2] ja Michael LaBossiere[3] ovat hylänneet universaalit ja omaksuneet trooppiteorian. Trooppi on ominaisuus, joka voi olla vain yhdessä paikassa kunakin hetkenä, päinvastoin kuin universaalit ominaisuudet, jotka voivat toteutua monissa paikoissa samaan aikaan.
Trooppiteoriat ovat selittäneet eri tavalla, kuinka kaksi esiintymää (yksilöllistä ilmentymää) voivat olla samaa tyyppiä. Locken trooppiteoriassa tunnistettava ykseys moneudessa palautuu toisiaan täydellisesti muistuttavien trooppien samankaltaisuusluokiksi, Stoutin trooppiteoriassa ykseys moneudessa on puolestaan seurausta trooppien täydellisestä samankaltaisuudesta.[4] Esimerkiksi, jos kuusi eri oliota ovat kaikki vihreitä, jokaisella on oma erillinen vihreyden trooppi. Jokainen vihreyden trooppi on erillinen entiteetti, mutta troopit muistuttavat toisiaan, ja ne luetaan kaikki vihreiksi tämän yhdenkaltaisuuden perusteella.
Termin käyttö tässä merkityksessä on peräisin D. C. Williamsilta (1953).[5] Williamsin mukaan hänen teoriansa on lähellä George Stoutin teoriaa abstrakteista partikulaareista. Stoutin teoriaa voidaan pitää käytännössä trooppiteoriana, vaikka hän ei vielä käyttänytkään tätä nimeä.
Historianfilosofiassa muokkaa
Termiä trooppi on käytetty myös historianfilosofiassa, muun muassa Hayden White teoksessa Metahistory (1973). Troopit ymmärretään yleensä diskurssityyleiksi, jotka ovat historioitsijan suorittaman historiankirjoituksen taustalla, ja jotka historiantutkijan tulee ottaa huomioon (”kerronnallisesti hahmotettu historiantutkimus”[6]). White tunnisti seuraavat troopit: metafora, metonyymi, synekdokee ja ironia.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Johdatus filosofiaan sl. 2006. Viitattu 11.11.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Daly, Chris: Tropes. Proceedings of the Aristotelian Society, 1994, New Series, 94. vsk, s. 253-261. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Faye, Jan & Scheffler, Uwe & Urchs, Max: Things, Facts and Events, s. 310. Rodopi, 2000. ISBN 9042015330. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Juti 2001, s. 174–175.
- ↑ Campbell, Keith: D. C. Williams / Introduction. The Modern Schoolman, 2002, 79. vsk, s. 151–162. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tuomaala, Saara: Historiantutkimuksen narratiivisuus: miten esittää faktat kertomuksina? soc.utu.fi. Viitattu 11.11.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hilliard, K. F.: Hayden White for absolute beginners users.ox.ac.uk. Viitattu 11.11.2008.
Kirjallisuutta muokkaa
- Campbell, Keith: Abstract Particulars. Oxford: Basil Blacwell, 1990.
- Denkel, Arda: Object and Property. Cambridge: Cambridge University Press, 1996.
- Ehring, D.: Tropes: Properties, Objects, and Mental Causation. Oxford: Oxford University Press, 2011.
- FIsher, A.R.J. Instantiation in Trope Theory. American Philosophical Quarterly, 55 vsk nro 2, 2018.
- Guigon, G. & G. Rodriguez-Pereyra (toim.): Nominalism about Properties: New Essays. London: Routledge, 2015.
- Keinänen, Markku: Trooppiteoriat ja relaatiossa olemisen analyysi. Ajatus, joulukuu 2018, 75. vsk, nro 1. Suomen Filosofinen Yhdistys.
- Keinänen, Markku: Trooppinominalismi ja kvantiteettitrooppien "samanlaisuus". Ajatus, 2014, 71. vsk, nro 1.
- Kriegel, Uriah: Trope Theory and the Metaphysics of Appearances. American Philosophical Quarterly, January 2004, 41. vsk, nro 1.
- Maurin, A.S.: If Tropes. Dordrecht: Kluwer, 2002.
- Mellor, D.H. & Alex Oliver (toim.): Properties. Oxford: Oxford University Press, 1997.
- Quine, W. V. O.: ”On What There is”, From a Logical Point of View. 2nd/ed.. N.Y.: Harper and Row, 1961.
- Simons, Peter: Particulars in Particular Clothing - Three Trope Theories of Substance. Philosophy and the Phenomenological Research, 1994, 54. vsk.
- White, Hayden: Metahistory. Johns Hopkins University Press, 1973.
- Williams, D. C.: On the Elements of Being. Review of Metaphysics, 1953, 17. vsk.
Aiheesta muualla muokkaa
- MacLeod, M. & Rubenstein, E.: Universals The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Maurin, Anna-Sofia: Tropes The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Rodriguez-Pereyra, Gonzalo: Nominalism in Metaphysics The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)