Avaa päävalikko

Tornion terästehdas

teräksen tuotantolaitos Torniossa
Tornion terästehtaan pääportti ja ferrokromisulatto Tornion Röyttässä toukokuussa 2009.
Tehdasaluetta mereltä nähtynä lokakuussa 2012.

Tornion terästehdas on Outokumpu Oyj:n omistama terästehdas Torniossa Pohjanlahden rannikolla lähellä Kemin kaivosta. Tornion terästehdas on maailman suurin ruostumattoman teräksen integroitu tuotantolaitos, eli kaikki jalostusketjun vaiheet ovat samalla tehtaalla.[1] Se on myös yksi maailman suurimpia ruostumattoman teräksen tuotantoyksiköitä vuotuisella 1,6 miljoonan tonnin kapasiteetillaan.[2]

Tehdasalueella sijaitsee kaikki terästuotannon osastot: terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo. Myös ferrokromitehdas ja Tornion satama sijaitevat samalla tehdasalueella. Pinta-alaltaan yli 600 hehtaarin tehdasalueella työskentelee tehtailla 2 150 henkilöä ja urakoitsijoilla sekä yhteistyökumppaneilla noin 300 henkilöä. Rakennettuja kerrosneliömetrejä alueella on yli 560 000 neliömetriä eli 56 hehtaaria.[1] Tornion terästehtaan merkittävin raaka-aine on kierrätysteräs, jonka osuus on yli 80 prosenttia valmiista tuotteesta.[1] Keminmaalla sijaitsevassa Kemin kaivoksessa louhittua ruostumattoman teräksen valmistuksessa keskeisenä raaka-aineena käytettävää ferrokromia kuljettaa Tornion terästehtaalle yli 30 kuorma-autoa päivässä. Lyhyen kuljetusmatkan takia kaivoksen merkitys terästehtaalle on suuri. Kilpailuetuna pidetään myös sitä, että ferrokromi siirretään sulana teräksen valmistukseen. Tehtaan valmiit tuotteet kuljetetaan meriteitse sekä osa raaka-aineista tuodaan myös laivoilla.[3] Vuonna 2016 kylmävalssaamon tuotantokapasiteetti oli 900 000 tonnia vuodessa ja tehdas oli Euroopan suurin ruostumattoman teräksen tuottaja 3-4 prosentin osuudella. Tornion terästehtaan työllistävä vaikutus koko seutukunnalle on arviolta 7 500–8 000 henkilöä.[4] Terästehtaan kylmävalssaamo oli Suomen suurin rakennus vuonna 2003.[5] Kylmävalssaamo 2 on lähes 800 metriä pitkä ja pituudeltaan Suomen toiseksi pisin rakennus.[6]

Tornion terästehdas on Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä.[7][6] Outokummun Tornion tehdasalue on Suomen suurin sähkönkuluttaja, kokonaiskulutukseltaan 3,5 TWh eli noin 4 prosenttia koko Suomen kulutuksesta.[7] Tornion tehtaiden energiakulutus on kuitenkin pienempi kuin useimmilla kilpailijoilla.[8] Suurimmaksi sähkönkuluttajaksi tehdas nousi vuonna 2003, jolloin kulutus oli noin 2,1 TWh. Vielä vuonna 2000 se oli 1,5 TWh.[5] Ruostumattoman teräksen tuotannossa Kemi-Tornio tuotantoketjun hiilijalanjälki on maailman pienin. 2000-luvulla Outokumpu on tehnyt 10 vuoden aikana noin 200 miljoonan euron suorat ympäristöinvestoinnit Tornion tehtaille, joka on vähentänyt hiilijalanjälkeä 25 prosenttia.[9]

HistoriaMuokkaa

Outokummulla oli teräksen valmistamiseen tarvittavaa kromia ja nikkeliä, mutta ei omaa tuotantolaitosta ruostumattoman teräksen valmistamiseen.[4] Keminmaalta löydettiin kromimalmio ja paikalle perustettiin Kemin kaivos vuonna 1968. Saman vuonna aloitti toimintansa myös Tornion ferrokromitehdas.[10] 1960-luvun alusta selvitettiin ruostumattoman teräksen valmistamista. Outokummun hallintoneuvosto suunnitteli uutta terästehdasta Poriin, mutta muun muassa valtiovalta, lappilaiset ja kehitysaluepolitiikka ajoivat sitä Tornioon, jossa oli jo ennestään tehdasalueella ferrokromitehdas sekä läheinen Kemin kaivos. Tornion kannalla olivat myös pääministeri Ahti Karjalainen, sekä tasavallan presidentti Urho Kekkonen.[4][10] Suomen hallitus suositteli 31. joulukuuta 1970 sijoitupaikaksi Torniota, mutta Outokumpu suunnitteli toimitusjohtaja Petri Brykin johdolla tehdasta Poriin aina vuoteen 1973 saakka ja teki laskelmat ja suunnitelmat sitä varten. Lopulta valtioneuvoston päätös helmikuussa 1973 sinetöi tehtaan rakentamisen Tornioon. Outokummun hallintoneuvosto hyväksyi hankkeen 8. helmikuuta ja rakennustyöt alkoivat vielä samana vuonna. Terästehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa 1974.[10]

Ensimmäinen teräserä Tornion tehtaalla sulatettiin 3. toukokuuta 1976[4] Tehdas oli maailman tehokkaimpia terästehtaita ja ainoa, jolla oli oma kromikaivos, ja ferrokromituotanto samalla tehdasalueella.[11] Tornion terästehtaan vihki käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen 30. toukokuuta 1977.[4] Terästehdas oli valmistuessaan myös maailman pohjoisin.[12] Tehdas tuotti aluksi vuodessa 50 000 tonnia ruostumatonta terästä, joka oli myös koko Outokummun kapasiteetti.[11] Vuonna 1977 tehtalla oli työntekijöitä 1 141.[4]

Outokumpu teki päätöksen tehtaan laajennuksesta vuonna 1999 ja seuraavana vuonna vielä kasvattivat sitä. Tornion terästehtaan laajennus 2000-vuosikymmen alussa oli Suomen taloushistorian suurin tehdasinvestointi. Rakentaminen kesti viisi vuotta ja maksoi 1,1 miljardia euroa. Laajennettu terästehdas oli valmistuessaan maailman suurin integroitu ruostumattoman teräksen tuotantolaitos.[12]

LähteetMuokkaa

  • Heikkinen, Veikko & Loukola-Ruuskeniemi, Kirsti: Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet. Sarja: konserni 22/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015. ISSN 1797-3562 (verkkojulkaisu). ISBN 978-952-227-974-3 (verkkojulkaisu). Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.1.2017).

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tornion terästehtaat outokumpu.fi. Outokumpu Oyj. Viitattu 16.1.2017.
  2. Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet 2015, ”7.1 Integroituminen jalostusketjussa vastavirtaan" s. 42
  3. Sajari, Petri: Hollantilainen sai tehtäväkseen pelastaa Outokummun – HS lähti mukaan uuden johtajan ensimmäiselle vierailulle kaivokselle ja Tornion terästehtaalle (osastolla: talous. ISSN 1239-257X) hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu. 17.1.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.1.2017.
  4. a b c d e f Valikainen, Jouni: Keittiöstäsikin voi löytyä Tornion terästä: Outokummun Tornion tehtaista on lähtenyt maailmalle ruostumatonta terästä 40 vuoden ajan. (Lounais-Lappi) pohjolansanomat.fi, Pohjolan Sanomien verkkopalvelu. 5.10.2016. Kemi: Alma Media Kustannus Oy. Viitattu 16.1.2017.
  5. a b Repo, Harri: Tornion terästehtaasta Suomen suurin sähkönkuluttaja tekniikkatalous.fi, Tekniikka&Talous-lehden verkkopalvelu. 2.5.2003. Helsinki: Talentum Media Oy. Viitattu 17.1.2017.
  6. a b Miikkulainen, Lauri: Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – Katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy yle.fi. 23.7.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 7.10.2017.
  7. a b Artti, Suvi: Riittääkö sähköä tulevaisuudessa?. (lehti maanomistajille) Yhteisillä linjoilla, 2016, s. 11. Helsinki: Fingrid Oyj. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.10.2017.
  8. Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet 2015, ”7.5 Energia" s. 56
  9. Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet 2015, ”9.2. Esimerkkejä ympäristölupaprosesseista" s. 66
  10. a b c Heikinmatti, Antti: Terästehdas ei tullut Tornioon taistelutta – jaloterästä on tehty 40 vuotta Torniossa yle.fi. 29.9.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 17.1.2017.
  11. a b Historia outokumpu.fi. Outokumpu Oyj. Viitattu 16.1.2017.
  12. a b Puustinen, Terho: Outokummun Tornion tehdas huutaa työtä talouselama.fi, Talouselämä-lehden verkkopalvelu. 21.10.2005. Helsinki: Talentum Media Oy. Viitattu 16.1.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa