Toivo Korte

Toivo Korte (18. huhtikuuta 1911 Kaukola10. elokuuta 1965 Rovaniemi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 94. Hän oli kahdesti naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Siviiliammatissaan hän toimi puutarhan tilanhoitajana Vihdin Tervalammella vuosina1962–65.[1]

Toivo Korte
Toivo Korte 94.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 18. huhtikuuta 1911
Kaukola
Kuollut 10. elokuuta 1965 (54 vuotta)
Rovaniemi
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1936–1944
Taistelut ja sodat

toinen maailmansota

Sotilasarvo Yliluutnantti
Kunniamerkit Mannerheim-risti

Korte osallistui talvisotaan aluksi nostomiehenä toisen silmän sokeuden vuoksi ja myöhemmin ryhmänjohtajana Erillinen pataljoona 2:ssa. Hän haavoittui 23. joulukuuta 1939 Muolaassa ja toisen kerran 20. helmikuuta Ilveksessä. Jatkosodassa Toivo Korte toimi joukkueen varajohtaja ja johtajana Jääkärirykmentti 12:ssa. Hän haavoittui kolmannen ja neljännen kerran 10. helmikuuta ja 3. heinäkuuta 1944 Rauesaaressa sekä 3.7. ja viidennen kerran 25. heinäkuuta 1944 Ihantalassa.[1]

Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai vänrikkinä 8. syyskuuta 1942. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti (1958).[2]

Mannerheim-ristin perustelutMuokkaa

Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vänrikki Toivo Kortteen.

Vänrikki Korte aloitti sotilasuransa talvisodan aikana nostomiehenä, koska hänet toisen silmän sokeuden takia aikoinaan oli vapautettu palveluksesta. Henkilökohtaisen kunnostautumisensa ansiosta on hän sitten vähitellen noussut arvossa ja johtaa vänrikkinä nykyään mainehikasta jääkärijoukkuettaan, jonka kunnon vihollisen taaemmat elimet ja huoltoliikenne varsin hyvin tuntee. Viimeksi toukokuun ankarissa torjuntataisteluissa Louhen suunnalla vänrikki Korte jääkäreineen hyökkäsi kauas vihollisen selustassa kulkevalle huoltotielle, jolloin yllätti parhaillaan matkalla olevan vihollisen kuormaston. Syntyneessä taistelussa kaatui useita kymmeniä vihollisia ja 28 hevosta kuormiensa eteen. Saattavassa vihollisen joukossa lienee syntynyt jonkinlainen väärinkäsitys tämän yllättävän hyökkäyksen johdosta, sillä tuotapikaa sukeutui vihollisen kesken ankara tulitaistelu, jonka tuloksena kaikenkaikkiaan satakunta vihollista jäi kaatuneina tielle, kun taas jääkäreistä ei yksikään edes haavoittunut. Tähän mennessä vänrikki Korte on ehtinyt suorittaa jo 131 partiomatkaa, joista suurin osa kauas vihollisen selustaan. Ollen itse henkilökohtaisesti äärettömän rohkea ja neuvokas, on hän kasvattanut jääkäreistään pelottoman ja taisteluhenkeä täynnä olevan joukon, joka arvelematta on valmis minkälaiseen yritykseen tahansa.”[1]

LähteetMuokkaa

  • Hurmerinta–Viitanen: Suomen Puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Jyväskylä: Ajatus kirjat 2004. ISBN 951-20-6224-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 22.5.2020.
  2. Hurmerinta–Viitanen 2004: 186.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.