Tuotantotalous on yritysten taloudellista ja tuotannollista toimintaa tarkasteleva oppiaine. Se aloja ovat erityisesti tuotannonjohtaminen, logistiikka, laatujohtaminen, laskentatoimi, rahoitus, markkinointi, teknologiajohtaminen, henkilöstövoimavarojen johtaminen, tuotekehitys ja liikkeenjohdon strategia. Tarkastelualueeseen kuuluu myös ympäristövaikutusten hallinta, esimerkiksi kierrätys ja sen kannattavuus. Tuotantotalous käsittää aiheita yritysstrategiasta tuotantolinjan ohjaukseen. Se käsittelee ihmisistä, materiaaleista, informaatiosta, laitteista ja energiasta koostuvia järjestelmiä, niiden suunnittelua, käyttöönottoa ja kehittämistä.

Tuotantotalous suhteessa muihin insinööritieteisiin muokkaa

Tuotantotalous, englanniksi industrial engineering and management, erottuu muista insinöörien perinteisistä osaamisalueista siinä, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin tuotannon aloihin, kuten teollisuuteen, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin toimintaan (panosten muuttamista tuotoksiksi). Esimerkkejä tuotantotalouden soveltamiskohteista ovat huvipuiston jonojen lyhentäminen, leikkaussalin toiminnan tehostaminen, tuotteiden jakelukanavien hallinta, sekä halvempien ja luotettavampien autojen valmistaminen. Tyypillisesti tuotantotalouden osaajat tehostavat prosesseja, kehittävät tuotteiden valmistettavuutta ja laatua sekä kehittävät koko toiminnan tuottavuutta. lähde?

Tuotantotalous kohdistaa huomionsa tehokkaaseen suunnitteluun sekä tuotannon tai palvelun hallintaan käsittelemällä sekä tuotekehitystä, tietojärjestelmiä, laatujohtamista, tuotannon johtamista, varaston hallintaa, kirjanpitoa sekä muita organisaation toimintaan vaikuttavia aihealueita. Oleellista on, että nämä arvoa luovat toiminnot kohdennetaan markkinoilla tunnistettujen mahdollisuuksien pohjalta. lähde?

Kansainväliset vastineet muokkaa

Kansainvälisesti tuotantotaloutta vastaa usein ilmaisu industrial engineering tai operations management. Industrial ja operations management ovat alun perin keskittyneet lähinnä tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen ja toimittamiseen. Nykyisin oppeja sovelletaan kuitenkin laajemmin, esimerkiksi valtion ja kunnanhallintoon (mm. terveydenhuoltoon). Saksankielisissä maissa tuotantotaloutta vastaava termi on Wirtschaftsingenieurwesen. Hollannissa ja Belgiassa vastaava hollanninkielinen termi on technische bedrijfskunde. Ruotsissa suomalaisia tuotantotalouden yliopisto-opintoja vastaa industriell ekonomi, Norjassa industriell økonomi). lähde?

Tyypillisiä alueita, joita käsitellään ovat tuotannonohjaus, sisäinen laskentatoimi, strategia, laatujohtaminen, tuotekehitys ja innovaatiojohtaminen, logistiikka, ostotoiminta (supply management) ja ergonomia. Näiden lisäksi myös erilaisten tietojärjestelmien, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) rooli korostuu. lähde?

Eurooppalaisissa yliopistoissa tuotantotaloutta opiskelevilla on oma kattojärjestö, ESTIEM, johon kuuluu noin 60 000 opiskelijaa 30 eri maassa.

 
Tuotantotalouden opintosuunnan opetusohjelma lukuvuonna 1968-69 I-III vsk

Tuotantotalouden opetus Suomessa muokkaa

Historia muokkaa

Helsingin teknillisen reaalikoulun aloittaessa toimintansa vuonna 1849 jo heti alkuvaiheessa opetettiin myös kirjanpitoa. Sitä voidaan pitää tuotantotalouden piiriin kuuluvan opetuksen alkuna. Oppilaitoksen kehittyessä vuonna 1879 Suomen polyteknilliseksi opistoksi lisättiin sen opetusohjelmaan kirjanpidon lisäksi kansantalous ja teollisuuslainsäädäntö. Opiston muuttuessa Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi vuonna 1908 perustettiin heti teollisuustalouden lehtoraatti ja kansantalouden professuuri.[1] "Tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Bernhard Wuollen Teknilliseen korkeakouluun teollisuustalouden ja yleisen koneopin professoriksi 22.9.1922. Wuollen nimitystä voidaan juhlia tuotantotalouden (TUTA) tieteenalan perustamisena Suomessa."[2] Työpsykologian opetus alkoi vuonna 1947 erikoisopettajan voimin, josta kehittyi sitten vuonna 1951 työpsykologian ja työnjohto-opin professuuri. Tähänastisen kehityksen lähtökohta oli nähtävästi se, että tekniikan piirissä toimivat tarvitsevat myös näiden aineiden antamia tietoja.[1]

Suomen Polyteknillisen opiston lukuvuosikertomuksen 1906-1907 mukaan "Insinööriosastolla voidaan tutkinto suorittaa kahteen opintosuuntaan: tie- ja vesirakennuksessa ja maanviljelyksessä, ja koneinsinööriosastolla kolmeen opintosuuntaan : konerakennuksessa, sähkötekniikassa ja tehdasteollisuudessa. Viimemainittu ammattisuunta tarkoittaa insinöörien valmistamista tärkeimpiä suurteollisuushaaroja: kutomo-, paperi- ja puuteollisuutta"[3]

Tuotantotalouden nimellä kulkeva käsite on syntynyt Suomessa 1960-luvulla ulkomaisten esikuvien mukaisesti tarkoittamaan tietoainesta, jonka pohjalta tähdätään yritysten toiminnan taloudellisuuteen ja kannattavuuteen. Osana insinööritehtävien hoidon edellyttämiä tietoja se on alun perin liittynyt lähinnä teollisuudessa esiintyviin kysymyksiin. Sittemmin se on laajentunut käsittämään muitakin aloja, joilla insinöörikoulutuksen pohjalta voidaan toimia.

 
Tuotantotalouden opintosuunnan opetusohjelma lukuvuonna 1968-69 IV vsk

Tuotantotalouden opintosuunta perustettiin Teknilliseen korkeakouluun sen koneinsinööriosastolle vuonna 1966. Tämän ohessa tuotantotalouden opintosuunnan opiskelijat järjestäytyivät tuotantotalouden kerho Prodekoksi[4]. Näinä aikoina syntyi tuotantotalouteen alusta alkaen erikoistava korkeakouluinsinöörien koulutus ja siitä vastaava Tuotantotalouden laitos Koneinsinööriosastolla. Tuotantotalous-käsitteen sisältö vakiintui tämän seurauksena. Vuoden 1979 tutkinnonuudistuksessa sai opintosuunta nimen tuotantotalouden koulutusohjelma. Tuotantotalouden laitos muodostettiin vuonna 1996 tuotantotalouden osastoksi, jolloin se irrotettiin Konetekniikan osastosta itsenäiseksi.[1]

Vuodesta 1966 alkaen opiskelijat valittiin opintosuunnalle jo korkeakoulun opiskelijavalinnan yhteydessä. Opintosuunnan alkuvuosina valittiin aloittajia noin kaksikymmentä vuosittain. Sittemmin valittujen määrä on vähitellen kasvanut noin kuuteenkymmeneen. Opinnot koostuivat aluksi koneinsinööriosaston teknisistä aineista ja tuotantotalouden omista aineista. Vähitellen teknisiä opintoja on voinut valita muidenkin osastojen teknisistä aineista. Muutenkin valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet myös tuotantotalouden opinnoissa. Tuotantotalouden opetuksen keskeiseksi rooliksi Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopistossa) asetettiin kaikkien korkeakoulun opiskelijoiden taloudellishallinnollisen opetuksen tarjoaminen, ei vain "omien" opiskelijoiden koulutus. Se onkin muodostanut opiskelijoiden määrän pääosan. Tuotantotalouden aineisiin ovat muiden koulutusohjelmien opiskelijat tunteneet lisääntyvää mielenkiintoa.[1]

Uusiin teknillisiin korkeakouluihin on perustettu Teknillisen korkeakoulun esikuvan mukaan tuotantotalouden opetusta niiden edellyttämine laitoksineen ja virkoineen. Näin on tapahtunut Lappeenrannan ja Tampereen teknillisissä korkeakouluissa sekä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ja Vaasan yliopistossa ekonomikoulutukseen liittyvänä. (Olkkonen 1997) Tuotantotalous kuuluu myös useiden ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaan.

Opintojen sisältö muokkaa

Tuotantotalouden opinnot ovat yhdistelmä taloutta, tekniikkaa, johtamista, työpsykologiaa, kansainvälisyyttä ja informaatioteknologiaa ja viime kädessä opintojen sisältö on aina opiskelijasta ja koulusta kiinni. lähde?

Yliopistokoulutus muokkaa

Yliopistoissa tuotantotalouden koulutusohjelmat ovat Aalto-yliopistossa Otaniemessä, Tampereen ja Lappeenrannan–Lahden teknillisissä yliopistoissa sekä Oulun että Vaasan yliopistoissa. Helsingin kauppakorkeakoulussa on mahdollista valmistua ekonomiksi (maisteritutkinto) tuotantotalouden koulutusohjelmaa pitkälti vastaavasta [5] Logistiikan ja Palvelutalouden koulutusohjelmasta sekä englannin kielisestä Logistics and Service Economics -koulutusohjelmasta. Tuotantotaloudessa pääaineeksi voi valita esimerkiksi teknillisessä korkeakoulussa toimitusketjun johtamisen, innovaatiojohtamisen, suorituskyvyn johtamisen, teollisuustalouden, työpsykologian ja johtamisen, strategian ja kansainvälinen liiketoiminnan, teollisuuden kehittämisen ja johtamisen tai ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan. Yliopistossa tuotantotaloudesta voi suorittaa tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon; Vaasassa tuotantotalouden tutkinto on kauppatieteiden kandidaatin/maisterin tutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehdot ovat joko tuotekehitys/laatujohtaminen tai tuotannonohjaus/logistiikka. Vaasan yliopistossa on tarjolla myös englanninkielinen tuotantotalouden maisteriryhmä. lähde?

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston tuotantotalouden yksikkö on valittu jo kolmannen kerran Suomen yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi (Arkistoitu – Internet Archive) vuosiksi 2010–2012 . Se on ollut valtakunnallisen yliopistokoulutuksen laatuyksikkö myös vuosina 2001–2003 ja 2004–2006. Valinnat tekee Suomen sisäministeriön alainen korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Yliopistokoulutuksen laatuyksiköitä on Suomessa kymmenen, ja ne valitaan uudelleen kolmen vuoden välein. Sama yksikkö ei voi tulla valituksi kolmea kertaa peräkkäin. lähde?

Ammattikorkeakoulutus muokkaa

Ammattikorkeakouluissa tuotantotalouden insinöörikoulutusohjelmat ovat Varkaudessa Savonia-ammattikorkeakoulussa, Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Imatralla Saimaan ammattikorkeakoulussa, Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) Valkeakoskella, Centria-ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa ja Kokkolassa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa. lähde?

Jatkokoulutus muokkaa

Tuotantotalouden valtakunnallinen tutkijakoulu toimii Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Se kouluttaa tekniikan tohtoreita ja lisensiaatteja, joiden tutkimus suuntautuu tuotantotalouteen. lähde?

Tuotantotalouden jatkokoulutusta tarjoaa myös Tampereen Yliopisto, josta voi valmistua tekniikan lisensiaatiksi ja tohtoriksi, joiden tutkimus on suuntautunut tuotantotalouteen. Lisäksi Tampereen Yliopisto tarjoaa tuotantotalouden jatkokoulutusta myös Porin yliopistokeskuksen kampuksella.

Helsingin kauppakorkeakoulussa koulutetaan logistiikan ja palvelutalouden tohtoreita logistiikan aineen tohtoriohjelmassa. Logistiikan[6] väitöskirjojen aiheet liittyvät koko toimitusketjun strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen suunnitteluun sisältäen hankintatoimen, tuotannonsuunnittelun ja jakelun. Väitöskirjoissa kehitellään sekä yleisempiä liiketoimintamalleja että spesifimpiä, numeeriseen mallintamiseen ja optimointiin perustuvia malleja. lähde?

Lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa Varkaudessa voi opiskella ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuotantotaloudesta (Master's Degree in Industrial Management). lähde?

Alumneja muokkaa

Tunnettuja suomalaisia tuotantotalouden alumneja ovat muun muassa:

Lähteet muokkaa

  • Olkkonen, T.: Tuotantotalous Teknillisessä korkeakoulussa 1908-1996. TKK, 1997.

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuotantotalous.

Yliopistot muokkaa

Aineistoa muokkaa