Thargelia
Thargelia (m.kreik. Θαργήλια, Thargēlia) oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Apollonille ja Artemiille.[1] Sitä vietettiin juhlasta nimensä saaneen Thargelion-kuun 6.–7. päivä eli nykyisen touko-kesäkuun aikoihin.[2][3][4][5]
| Thargelia | |
|---|---|
| Θαργήλια | |
 Apollon ja Artemis Deloksella. Kuvitusta attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa krateerissa, n. 450 eaa. |
|
| Tyyppi | uskonnollinen juhla Apollonin ja Artemiin kunniaksi |
| Päivämäärä | Thargelion 6.–7. (touko-kesäkuu) |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Paikkakunta | Ateena, Attika, Kreikka |
Juhlaan kuului kulkue sekä uhri, jossa sadon ensihedelmät uhrattiin Apollonille, Artemiille ja horille. Siihen kuului myös syntipukkirituaali.[3][4]
Historia muokkaa
Thargelia oli Apollonin tärkein juhla Ateenassa Delfinia-juhlan ohella. Apollonia kunnioitettiin siinä Deloksen Apollonina ja Apollon Patrooksena. Sen pääpäivää Thargelion-kuun 7. päivää pidettiin Apollonin syntymäpäivänä, jolloin tämä oli syntynyt Deloksen saarella. Syntymäpäivää vietettiin attikalaisessa kalenterissa oikeastaan joka kuukausi, mutta suuremmin sitä juhlittiin vuotuisessa Thargelia-juhlassa. Juhlaan liittyi Apollonin sisaren Artemiin syntymäpäivänä pidetty edeltävä 6. päivä.[3][4]
Juhla kytkettiin alun perin uuden sadon kypsymiseen. Myös juhlan nimi viittaa auringon kypsyttämiin maan ensihedelmiin (θάργηλος ἄρτος, thargēlos artos).[6] Apollon kytkeytyi tähän erityisesti siksi, että tällä oli vanha rooli auringonjumalana, joka myöhemmin yhdistettiin Heliokseen. Siksi joissakin antiikin lähteissä juhla esiintyy myös Heliokselle omistettuna juhlana. Apollonille viety uhri oli alun perin viety Delokselle, mutta kun Apollon liitettiin Ateenan jumalten joukkoon, uhrin toimittaminen jatkui Ateenassa.[3][4] Juhla tunnetaan Ateenan lisäksi myös monista joonialaisista kaupungeista, mikä kertoo sen vanhasta alkuperästä.[5]
Thargelia-juhlan syntipukkirituaalin alkuperä selitetään kreikkalaisessa mytologiassa kahdella tavalla. Toisen mukaan syntipukkirituaali palautui Farmakos-nimiseen mieheen, joka varasti Apollonille kuuluneet pyhät astiat. Akhilleuksen miesten huomattua tämän he kivittivät miehen kuoliaaksi. Toisen mukaan se liittyi Ateenaa Androgeoksen kuoleman jälkeen vaivanneeseen kulkutautiin. Myös Delfinia yhdistyi legendaan Theseuksen käynnistä Kreetalla. Todellisuudessa rituaali voi palautua Epimenideehen, jonka ehdotuksesta kaksi nuorukaista, Kratinos ja Ktesibios, surmattiin kulkutaudin lopettamiseksi.[4]
Juhlan järjestämisestä vastasi eponyymiarkontti apunaan epimeletai-virkamiehet.[4] Samaan aikaan järjestettiin suuri juhla Apollonin syntymäpaikassa Deloksella, jonne ateenalaiset lähettivät pyhän lähetystön samalla muinaisella laivalla, jolla Theseuksen katsottiin purjehtineen Kreetalle, ja jota pidettiin Ateenassa edelleen kunnossa.[3]
Ohjelma muokkaa
Thargelion 6. muokkaa
Juhla alkoi Thargelion-kuun 6. päivä, jolloin uhrattiin lammas Demeter Khloelle, jolla oli temppeli Akropoliilla. Samana päivänä suoritettiin myös rituaali, jossa kaksi syntipukkia (φαρμακοί, farmakoi, yks. φαρμακός, farmakos)[7] ajettiin pois kaupungista. Sen tarkoituksena oli puhdistaa kaupunki kaikesta syyllisyydestä sekä lepyttää Apollonin viha, mikäli tämä oli aikeissa tuhota sadon kesän polttavalla kuumuudella tai lähettää kaupunkiin kulkutaudin.[3][4]
Syntipukeiksi valittiin kaksi kuolemaantuomittua, mies ja nainen, jotka edustivat kaupungin kaikkia miehiä ja naisia; tai joidenkin tietojen mukaan kaksi miestä, jotka valittiin rumuuden, köyhyyden tai muun syyn vuoksi. Heidän kaulaansa laitettiin viikunanlehtiseppele, heitä johdatettiin huilunsoiton ja laulun säestyksellä, ja heitä ruoskittiin viikunapuun oksilla ja meriruo'oilla sekä heiteltiin kaikenlaisilla esineillä. Ensin syntipukkeja kierrätettiin Apollonin eri temppeleillä ja pyhäköillä (Apollon Patroos, Apollon Delfinios, Apollon Pythios), ja lopulta heidät viettiin tiettyyn paikkaan lähelle merenrantaa. Siellä heidät lopulta surmattiin, jonka jälkeen heidän ruumiinsa poltettiin viikunapuusta tehdyllä roviolla ja tuhkat heitettiin mereen.[3][4][5]
On kuitenkin epäselvää, suoritettiinko julma syntipukkirituaali joka vuosi. On mahdollista, että sitä käytettiin vain silloin, kun kaupunkia oli kohdannut joku onnettomuus, kuten kulkutauti, jonka ajateltiin vaativan erityistä puhdistautumista. Muulloin seremonia saattoi olla lähinnä muodollinen. Myöhempinä aikoina syntipukit mahdollisesti heitettiin jyrkänteeltä mereen, pelastettiin takaisin ja ajettiin pois kaupungista.[3][4]
Thargelion 7. muokkaa
Seuraavana eli 7. päivänä suoritettiin Apollonille annettu kiitosuhri. Porfyrios luettelee suuren määrän luonnollisia ja keinotekoisia tuotteita, joita uhriksi annettiin, alkaen kosteasta maasta (ἰλύς, ilys), josta kaikki versoo. Lapset ripustivat ovenpieliin oliivipuun lehviä, jotka oli sidottu yhteen villalla (εἰρεσιῶναι, eiresiōnai).[4]
Päivään kuului myös kulkue sekä miesten ja poikien kuorojen (khoros) kilpailuita.[4][8] Kuorokilpailussa kunkin khoroksen kustansi koregi, ja se muodostettiin kahden fylen jäsenistä. Voittaja sai palkinnoksi kolmijalan, joka tuli luovuttaa Apollonin temppeliin.[4]
Adoptiolapset oli tapana rekisteröidä adoptiovanhempiensa sukukuntien ja fratrioiden jäseniksi Thargelia-juhlan aikaan. Tämä vastasi aitojen lasten rekisteröimistä Apaturia-juhlassa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Θαργήλια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Roberts, J. W.: City of Sokrates: An Introduction to Classical Athens, s. 125. Routledge, 1998. ISBN 0203194799.
- ↑ a b c d e f g h Peck, Harry Thurston: Thargelia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Thargelia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Thargelia Hellenion. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: θάργηλος ἄρτος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: φαρμακός, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 633. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.