Suomen muinaismuistoyhdistys

Suomen Muinaismuistoyhdistys on alansa tieteellistä julkaisu- ja valistustoimintaa harjoittava yhdistys. Sääntöjensä mukaan sen tarkoitus on "edistää Suomen maan ja kansan sekä Suomen suvun ja sen asuma-alueiden [...] muinaisuutta valaisevia muinaistieteellisiä, kansatieteellisiä, taidehistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia tutkimuksia, levittää tietoja oman maan muinaisjäännöksistä ja osaltaan vaikuttaa niiden suojelemiseen sekä herättää ja pitää vireillä kansan harrastusta muinaismuistoihinsa."

Suomen Muinaismuistoyhdistys
Perustettu	1870
Toimiala	Tieteellinen julkaisu- ja valistustoiminta
Sihteeri	Eino Heikkilä
Puheenjohtaja	Elina Räsänen
Hallitus	Johanna Enqvist (vpj.) Ville Hakanen Anna-Mari Immonen Sanna Teittinen Maria Vanha-Similä Teemu Väisänen
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vuonna 1870 perustettiin Suomen Muinaismuisto-Yhtiö, ja alkujaan sen tavoitteena oli luoda edellytykset antikvaaristen muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansan kiinnostus muinaismuistoja kohtaan. Yhdistyksen perustamisen aloitteentekijä oli J. R. Aspelin, ja kaikki sen 22 perustajajäsentä olivat alle 30-vuotiaita. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kutsuttiin kirjailija Zachris Topelius, jonka katsottiin antavan yhdistykselle tarvittavaa arvovaltaa.

Perustajat murehtivat Suomen vanhojen linnojen ja kirkkojen huonoa kuntoa, ja yhdistyksellä oli merkittävä vaikutus lainsäädännön kehittämisessä ja hallinnon luomisessa. Ensimmäiseksi valtionarkeologiksi valittiin yhdistyksen sihteerinä toiminut J. R. Aspelin.

Vuosina 1871–1901 yhdistys järjesti kahdeksan Suomen eri alueille suuntautunutta taidehistoriallista retkikuntaa, joilla rekisteröitiin taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Retkikuntiin kuului piirtäjinä nuoria taiteilijoita ja arkkitehteja, ja niitä johti useimmiten Emil Nervander. Tuloksena oli yli 3 000 piirrosta, akvarellia ja valokuvaa kirkoista, linnanraunioista, kartanoista ja esineistä. Viimeinen retkikunta käytti enimmäkseen kameraa. Retkikuntien työn tuloksia säilytetään Kansallismuseossa.

Muinaistieteellisen toimikunnan perustamisen jälkeen Muinaismuistoyhdistyksen tehtäviksi jäivät erityisesti tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta.

Yhdistyksen puheenjohtajat

Zachris Topelius 1870–1875, 1878–1879 Wilhelm Lagus 1875–1878 K. E. F. Ignatius 1879–1885 J. R. Aspelin 1885–1915 Hjalmar Appelgren-Kivalo 1915, 1918–1919 Theodor Schwindt 1916–1917 Axel Olai Heikel 1917–1918 Alfred Hackman 1919–1920 Juhani Rinne 1920–1921

Kustavi Grotenfelt 1921–1922 U. T. Sirelius 1922–1923, 1924–1929 Julius Ailio 1923–1924 Björn Cederhvarf 1929–1930 A. M. Tallgren 1930–1942 Aarne Äyräpää 1942–1945 Kustaa Vilkuna 1945–1962 Ella Kivikoski 1962–1968 Lars Pettersson 1968–1973

Carl Fredrik Meinander 1973–1976 Henrik Lilius 1977–1984 Juhani U. E. Lehtonen 1984–1991 Torsten Edgren 1991–1998 Teppo Korhonen 1998–2004 Helena Edgren 2004–2010 Mika Lavento 2010–2016 Pia Olsson 2016–2021 Elina Räsänen 2021–

Lähde