Sergei Timofejevitš Aksakov (ven. Серге́й Тимофе́евич Акса́ков; 1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta)lähde? 1791 Ufa, Venäjä[1]12. toukokuuta (J: 30. huhtikuuta)lähde? 1859 Moskova, Venäjä[1]) oli venäläinen kirjailija.

Sergei Aksakov

Aksakov opiskeli Kazanin yliopistossa. Hän toimi vuodesta 1827 sensorina ja työskenteli Moskovassa maanmittausinstituutin tarkastajana ja johtajana.[1] Hän osti vuonna 1843 Abramtsevon kartanon, josta tuli ajan älymystön kohtauspaikka. Siellä kohtasivat monet runoilijat ja kirjailijat, kuten Nikolai Gogol ja Ivan Turgenjev.lähde?

Aksakov kirjoitti puoliomaelämäkerrallisia tarinoita, jotka kertovat maanomistajan perhe-elämästä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Aksakovin pääteos Perhekronikka (Semeinaja hronika, 1856.) perustuu hänen omiin muistoihinsa patriarkaalisesta perheestä. Hän kirjoitti 1852–1855 kirjallisuustieteen kannalta merkittävää muistelmateosta Istorija moiego znakomstva s Gogolem, joka jäi kuitenkin kesken. Teos julkaistiin 1890.[1]

Aksakovin poikia olivat Konstantin ja Ivan Aksakov, joista molemmista tuli slavofiilisiä toimittajia ja kirjailijoita.[1]

Suomennettu teos muokkaa

  • Perhekronikka. (Semeinaja hronika, 1856.). Suomentanut Juhani Konkka. Helsinki: Tammi, 1954. Suomennoksen 2. p. tarkistanut Viola Zakrevskaja. Tammi ja Progress, 1981 ISBN 951-30-5187-0

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Aksakov, Sergei”, Otavan kirjallisuustieto, s. 23. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.