Pyhän Annan kruunu
Pyhän Annan kruunu (ven. Анненские укрепления, Annenskije ukreplenija) on venäläisten 1700-luvulla rakentama linnoitus Viipurin Linnasaaren edustalla.
Rakentaminen muokkaa
Linnoitus rakennettiin turvaksi ruotsalaisia vastaan sen jälkeen, kun venäläiset Pietari Suuren johdolla olivat vallanneet kaupungin Ruotsilta suuressa Pohjan sodassa. Kaupunki oli tällöin jo suojattu itäpuolelta vahvasti ja ympäröity kaupunginmuurilla, mutta nyt piti vahvistaa lännenpuoleista edustaa, jonka puolustuksesta vastasi vain vanha Viipurin linna. Rakennustyöt aloitettiin 1720-luvulla ja ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 1740.
Linnoitus on rakennettu bastionijärjestelmän mukaisesti ja varustettu neljällä bastionilla, jotka muodostavat länteen päin avautuvan kruunun, josta linnoituksen nimi juontuu. Nimi annettiin Venäjää silloin hallinneen keisarinna Annan mukaan.lähde? Bastionien lisäksi linnoitukseen rakennettiin maavalleja, kolme ravelliinia ja pohjoispuolelle kuiva vallihauta.[1]
Muuttuminen tarpeettomaksi muokkaa
Linnoitusta vahvistettiin ja korjailtiin useita kertoja, mutta Suomen sodan jälkeen sen strateginen merkitys käytännössä katosi rajan siirtyessä kauas luoteeseen. Tätä ennen linnoitus oli palvellut suurimman osan ajastaan lähinnä rajan etuvarustusten varikkona. Viimeinenkin sotilaallinen merkitys siltä meni, kun linnoituksen halki rakennettiin tie vuosina 1864-1865.
Huolimatta alkuperäisestä strategisesta merkityksestään Viipurin ja myös Pietarin suojana linnoitus ei missään vaiheessa osallistunut varsinaisiin sotatoimiin. Linnoitus on pääosiltaan säilynyt nykypäivään asti.[1]
Ensimmäinen maailmansota muokkaa
Linnoitusta muokattiin viimeisen kerran sotilaskäyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana. Siitä tuli silloin osa Viipurin maalinnoitusta. Silloin valleihin valettiin betoniset ampumasektorit ja korokkeet, sekä rakennettiin vallien sisäpuolelle betonista majoitustilat sotilaille. [2]
Viipurin puhdistus 1918 muokkaa
- Pääartikkeli: Viipurin puhdistus 1918
Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama etninen puhdistus, tarkistettava jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suuri osa oli avoimesti valkoisten puolella. Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta. Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä. Paikalla nykyisin muistomerkki tapauksen uhrien muistolle.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pyhän Annan Kruunu Linnasta linnaan. Museovirasto. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ http://virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/117
