Viipurin kaupunginmuuri
Viipurin kaupunginmuuri oli Viipurin vanhan kaupunginosan ympärille rakennettu suojamuuri. Viipurin linnan käskynhaltijana 1467–1480 ollut tanskalaissyntyinen Eerik Akselinpoika Tott rakennutti muurin 1470-luvulla. Muurin rakensivat samat ulkomaalaiset muurimestarit, jotka rakensivat myös Olavinlinnaa vuonna 1477. Se oli ainoa suomalaisen kaupungin suojaksi rakennettu täydellinen kaupunginmuuri.
Keskiaikainen muuri muokkaa
Alkuperäisen muurin paksuus oli todennäköisesti noin kaksi ja puoli metriä ja korkeus viidestä kuuteen metriä. Siinä oli alun alkaen ilmeisesti kymmenisen nelikulmaista ja pyöreää tornia, joista nykypäiviin on säilynyt ainoastaan ns. Raatitorni. Muita nimettyjä torneja olivat ainakin Pyhän Andreaksen torni itäisessä muurissa, Vesiportintorni pohjoisessa muurissa, ns. Pamppalan torni lounaassa, Hiekka- tai Kiviportintorni läntisessä merenpuoleisessa muurissa ja Munkkitorni joka oli eteläinen kulmatorni. Osa näistä sen aikaisessa puolustustaistelussa merkittävistä torneista oli rakennettu suojaamaan tärkeitä kaupungin portteja.
Myöhemmät vahvistukset muokkaa
1500-luvulla muuria vahvistettiin muun muassa keskiaikaisen Karjaportin viereen rakennetulla tykkitornilla, joka on myös säilynyt nykypäiviin ja tunnetaan yleisesti Viipurin Pyöreänä tornina, ja itäiseen muuriin yhdistetyllä Sarvilinnoituksella, joka edusti uutta linnoittamistekniikkaa bastionijärjestelmineen valmistuen 1500-luvun lopulla. Sarvilinnasta on säilynyt osittain vain yksi, ns. Pantsarlahden bastioni.
Nykyisin muokkaa
Viipurin kaupunginmuuri vallituksineen purettiin käytännössä kokonaan 1860-luvulla laajentuvan kaupungin tieltä, mutta aikaisemmin mainittujen säilyneiden osien lisäksi esimerkiksi eteläisiä merenpuoleisia valleja on osin vielä nähtävissä.
Tarinoita muokkaa
Legendan mukaan yksi muurin alkuperäisistä torneista räjähti venäläisen sotaväen piirittäessä kaupunkia vuonna 1495. Tämä tarina tunnetaan Viipurin pamauksena.