Tämä artikkeli kertoo tähdistöstä, muut merkitykset sivulla Pegasus (täsmennyssivu).

Pegasus (latinaksi Pegasus, genetiivi Pegasi) on suhteellisen helposti tunnistettava pohjoistaivaan tähdistö. Yhdessä α Andromedaen kanssa se muodostaa suuren niin sanotun Pegasus-neliön.

Pegasus
Latinankielinen
nimi
Pegasus
Lyhenne Peg
Genetiivi Pegasi
Rektaskensio 23h
Deklinaatio +30°
Ala taivaasta 1121 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)
5
Kirkkain tähti Enif (2,39 mag.)
Meteoriparvet
Naapuri-
tähdistöt

Näkyy leveysasteiden +90° ja −70° välillä
Näkyy Suomessa parhaiten lokakuussa

Messierin kohteista Pegasuksessa on pallomainen tähtijoukko M15. Tähdistön kirkkain galaksi on NGC 7331, josta 1,5 astetta etelään sijaitsee Stephanin kvintetti, viiden galaksin tiivis ryhmä.

Beta (β) Pegasi on punertava muuttuva tähti, jonka kirkkaus vaihtelee silmin havaittavasti.

Vuonna 1995 51 Pegasista tuli ensimmäinen tavallinen tähti, jolta löydettiin eksoplaneetta.

Pegasus-laatikon oikealla puolella olevalta noin 150 valovuoden päässä olevalta HD 209458 -tähdeltä on löytynyt eksoplaneetta HD 209458b, Jupiterin kokoluokan jättiläisplaneetta, jolle on annettu nimi Osiris. Se pimentää emotähtensä kirkkautta noin 1,5 % aina 3,5 vuorokauden välein. Se on ensimmäinen eksoplaneetta, jonka emotähden pimennysmuuttujavaikutus ennustettiin ja havaittiin ja jolta on mitattu spektroskooppisesti kaasukehästä happea, hiiltä ja vetyä. Planeetan olot ovat liian kuumat, jotta siellä voisi esiintyä ainakaan tuntemamme kaltaista elämää. Emotähti näkyy jo kiikarilla.

Kreikkalaisessa mytologiassa Pegasos nousi esiin Medusan ruumiista sen jälkeen kun Perseus oli katkaissut hänen kaulansa. Zeus asetti Pegasoksen taivaalle Pegasuksen tähdistöksi kuitenkin vasta myöhemmin sen jälkeen, kun Bellerofon oli yrittänyt ratsastaa sillä taivaisiin mutta oli pudonnut ratsunsa selästä.