Pötsi
Pötsi (lat. rumen) on useampimahaisten eläinten ruuansulatusjärjestelmän osa. Pötsi on märehtijöiden (tärkeimpiä nauta, vuohi, lammas) etumahoista ensimmäinen ja suurikokoisin. Kamelieläinten etumaha toimii myös pötsin tapaan.
Rakenne ja kehitys muokkaa
Useimmilla märehtijöillä on kolme etumahaa: pötsi, verkkomaha ja satakerta eli lehtimaha. Pötsi-verkkomaha on yhtenäinen sekoittumispooli ja tilavuudeltaan suurin märehtijöiden ruoansulatuskanavan osa. Vastasyntyneillä ja nuorilla vasikoilla, kileillä ja vasoilla muodostuu niiden juodessa etumahoihin märekouru, joka johtaa maidon suoraan juoksutusmahaan etumahojen ohi. Pötsin ja muiden etumahojen laajuus sekä lihaksiston ja sisäpinnan rakenne (ns. papillit) kehittyvät aikuisen märehtijän kaltaisiksi ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana eläimen alkaessa syödä kiinteää ravintoa maidon ohella. Aikuisella märehtijällä pötsi täyttää valtaosan vatsaontelon vasemmasta puolesta. Pötsissä on voimakas lihaksisto, jota tarvitaan ruokasulamassan kääntelyyn ja sekoittamiseen sekä märepalojen nostamiseen märehdittäviksi.
Toiminta muokkaa
Pötsissä tapahtuu suurin osa märehtijöiden ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä. Hiilihydraatit, joiden energiaa mikrobit käyttävät energianlähteenään glykolyysissä, pilkkoutuvat haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA = volatile fatty acids). Haihtuvat rasvahapot ovat pääasiassa etikkahappoa (60 %), voihappoa (10–15 %) sekä propionihappoa (20–25 %). Suurin osa pötsissä muodostuvista haihtuvista rasvahapoista imeytyy pötsin seinämän läpi verenkiertoon, ja eläin käyttää näitä energianlähteenään. Propionihappoa myös muunnetaan märehtijän maksassa ja munuaisissa glukoosiksi, joten se on myös märehtijän verensokerin lähde.
Mikrobit hajottavat pötsiin niellyt valkuaisaineet. Hajoamistuotteina syntyy ammoniakkia ja hiilidioksidia, joita mikrobit käyttävät omaksi rakennusaineekseen hiilihydraattien energiaa hyväksi käyttäen. Märehtijä käyttää bakteerimassaa valkuaisenlähteenään. Märehtijät kierrättävät myös virtsa-ainetta syljen kautta uudestaan pötsiin ja pieneliöt käyttävät myös sen typpeä valkuaissynteesissään.
Pötsin lihaksiston liikkeet sekoittavat ruokasulamassaa säännöllisesti sulatusprosessin edistämiseksi. Myös säännöllinen käymiskaasujen poisto röyhtäilemällä ja märepalojen nosto ruokatorvea pitkin uudelleen pureskeltavaksi eli märehdittäväksi ovat välttämätön osa pötsi-verkkomahan normaalia toimintaa.