Leopold von Hohenzollern

Leopold von Hohenzollern-Sigmaringen (22. syyskuuta 1835 Krauchenwies, Preussi – 8. kesäkuuta 1905 Berliini, Saksan keisarikunta) oli saksalainen ruhtinas, jota Preussi tuki Espanjan kuninkaaksi vuonna 1870.

Leopold von Hohenzollern

Suku

Leopold kuului Preussiakin hallinneen Hohenzollernin hallitsijasuvun svaabilaiseen Hohenzollern-Sigmaringen-sukuhaaraan. Hänen isänsä Karl Anton von Hohenzollern oli vuonna 1849 luovuttanut koko pienen ruhtinaskuntansa Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle, minkä jälkeen Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaat katsottiin kuuluviksi Preussin kuningassukuun. Leopoldista tuli Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinassuvun päämies isänsä kuoltua vuonna 1885.

Kuninkuus suunnitelmat

Kun Espanjan valtaistuin jäi tyhjilleen vuoden 1868 vallankumouksen seurauksena, Preussin kansleri Otto von Bismarck ja Espanjan pääministeri Juan Prim alkoivat ajaa prinssi Leopoldia Espanjan uudeksi kuninkaaksi. Suostuttelun jälkeen Leopold hyväksyi ehdokkuutensa. Ranskan keisari Napoleon III kuitenkin vastusti sitä, sillä saksalaisen kuninkaan valtaannousu Espanjassa olisi muodostanut uhan Ranskalle kahdelta suunnalta. Ranskan diplomaattisen painostuksen jälkeen Leopold vetäytyi ehdokkuudestaan, mutta Preussin johto ei suostunut antamaan Ranskalle vakuutusta päätöksen lopullisuudesta. Tapahtumat johtivat Emsin sähkeenä tunnettuun diplomaattiseen selkkaukseen ja edelleen Ranskan–Saksan sodan syttymiseen.

Leopoldin veli oli Romanian kuninkaaksi valittu Kaarle I. Koska Kaarle I:lle ei syntynyt poikia, hänen seuraajakseen kuninkaana tuli Leopoldin ja Portugalin infanta Antónian (1845–1913) poika, Romanian kuningas Ferdinand I. Puoliso oli Portugalin kuningatar Maria II:n ja Ferdinand II:n kolmanneksi vanhin tytär.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leopold von Hohenzollern Wikimedia Commonsissa