Ferdinand II (Portugali)

Ferdinand II (alkujaan Ferdinand August Franz Anton von Sachsen-Coburg-Gotha; 29. lokakuuta 1816 Wien, Itävallan keisarikunta15. joulukuuta 1885 Lissabon, Portugali) oli Portugalin kuningattaren Maria II:n toinen aviomies, maan kuningaspuoliso ja kanssahallitsija vuosina 1837–1853 sekä sijaishallitsija poikansa Pietari V:n alaikäisyyden aikana vuosina 1853–1855.[1] Hänestä polveutui Portugalin viimeiseksi jäänyt hallitsijasuku Saksi-Coburg-Gotha.

Ferdinand II, Manuel Maria Bordalo Pinheiron maalaama muotokuva vuodelta 1856.

Suku ja nuoruus

muokkaa

Ferdinand II:n vanhemmat olivat saksalaisen Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuakunnan prinssi Ferdinand ja unkarilaisen ruhtinaan tytär Antonie von Koháry. Belgian ensimmäinen kuningas Leopold I ja Saksi-Coburg-Gothan ruhtinas Ernst I olivat Ferdinand II:n setiä,[2] ja Ison-Britannian prinssipuoliso Albert oli hänen serkkunsa.[1] Vuonna 1826 Ferdinandin arvonimi muuttui Saksi-Coburg-Saalfeldin prinssistä Saksi-Coburg-Gothan prinssiksi saksilaisten herttuakuntien uudelleenjärjestelyn seurauksena.

Ferdinand puhui saksaa, unkaria, ranskaa, englantia, espanjaa, italiaa ja portugalia.[3]

Kuningaspuolisona ja sijaishallitsijana

muokkaa

Ferdinand nai Portugalin hallitsijan Maria II:n 19-vuotiaana tammikuussa 1836. Marian ensimmäinen aviomies oli kuollut kymmenen kuukautta aiemmin vain kahden kuukauden avioliiton jälkeen.[1] Ferdinand sai vuonna 1836 Portugalissa kenraalisotamarsalkan arvon, mutta joutui jättämään armeijan jo samana vuonna.[2] Ferdinandilla ja Marialla oli viisi poikaa ja kaksi tytärtä, joiden lisäksi neljä lasta syntyi kuolleina.[4] Ferdinand pyrki antamaan lapsilleen kurinalaisen mutta monipuolisen koulutuksen.[1]

Ensimmäisen poikansa Pietarin (Pedro) syntymän jälkeen Ferdinand julistettiin 16. syyskuuta 1837 kuninkaaksi nimellä Ferdinand II.[5][1] Hän saavutti saksalaisesta syntyperästään huolimatta portugalilaisten suosion.[5] Hänet tunnettiin varsinkin taide-elämän suosijana.[1] Muutoin Marian ja Ferdinandin hallitsijakautta kuitenkin leimasi ajoittain sisällissodaksi muuttunut valtataistelu demokraattisempaa hallintoa vaatineiden niin sanottujen syyskuulaisten ja vanhoillisten sotilasjohtajien välillä.[6]

Marian kuoltua synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin 15. marraskuuta 1853 alaikäisestä Pietari V:stä tuli kuningas ja Ferdinandista poikansa sijaishallitsija. Ferdinand luopui vallasta poikansa tultua täysi-ikäiseksi 16. syyskuuta 1855.[5][1] Pietari V:n kuoltua vuonna 1861 lapsettomana Portugalin kuninkaaksi tuli Ferdinand II:n ja Maria II:n nuorempi poika Ludvig I.[6] Ferdinandia ehdotettiin Kreikan kuninkaaksi vuonna 1862 ja Espanjan kuninkaaksi vallankumouksen jälkeen vuonna 1869, mutta hän kieltäytyi kummallakin kerralla.[2][5]

Ferdinand solmi vuonna 1869 morganaattisen avioliiton oopperalaulaja Elise Henslerin kanssa, ja tälle annettiin Edlan kreivittären arvo.[5][2][3] Toinen avioliitto oli lapseton,[2] mutta Elisellä oli yksi tytär aiemmasta suhteesta.

 
Ferdinandin rakennuttama Penan palatsi.

Hyvän koulutuksen Ferdinand tunsi taiteet ja musiikin.[1] Hän harrasti maalausta, kuvanveistoa ja vinjettien piirtämistä.[2] Hän oli Kuninkaallisen tiedeakatemian presidentti, Coimbran yliopiston kansleri ja Ruusuristiläisten suurmestari.lähde? Ferdinand rakennutti Sintraan suuren puiston ympäröimän mielikuvituksellisen Penan palatsin, joka on nykyään UNESCON maailmanperintökohde. Paikalla sijaitsi alkuaan 1500-luvulla perustettu ja sittemmin raunioitunut luostari, jonka Ferdinand hankki omistukseensa ja alkoi rakennuttaa palatsia vuonna 1839.[3][7]

Lapset

muokkaa
  • Pietari V (Pedro, 1837–1861), Portugalin kuningas
  • Ludvig I (Luís, 1838–1889), Portugalin kuningas
  • João (1842–1861), Bejan herttua
  • Maria Anna (Maria Ana, 1843–1884), Saksin kuninkaan Yrjön puoliso, Saksin kuningatar
  • Antonia (Antónia, 1845–1913), ruhtinas Leopold von Hohenzollernin puoliso, Romanian kuninkaan Ferdinand I:n äiti
  • Fernando (1846–1861)
  • Augusto (1847–1889), Coimbran herttua

Lisäksi kuolleina syntyneet lapset Maria (1840), Leopoldo (1849), Maria (1851) ja Eugénio (1853).[4] Pojista kolme kuoli marras–joulukuussa 1861 kolera- tai lavantautiepidemiaan.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Ferdinand II (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 31.7.2016.
  2. a b c d e f Helga Schedl: Ferdinand II., Prinz von Sachsen-Coburg und Gotha (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (2020), Deutsche Biographie. Viitattu 5.8.2024.
  3. a b c The History of Park and National Palace of Pena (englanniksi) Parques de Sintra. Viitattu 6.8.2024.
  4. a b Maria II da Gloria (1819–1853) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 5.8.2024.
  5. a b c d e Nordisk familjebok (1908), s. 55–56 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 31.7.2016.
  6. a b Portugal: History (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 31.7.2016.
  7. Park and National Palace of Pena (englanniksi) World Heritage Journeys. Viitattu 6.8.2024.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Aiheesta muualla

muokkaa