Leikkokukka
Leikkokukka on kukka, joka leikataan varsineen ja asetetaan esille koristetarkoituksessa maljakkoon tai kukkasidontatyöhön. Suosittuja leikkokukkina käytettäviä kasveja ovat esimerkiksi ruusut, neilikat, krysanteemit ja tulppaanit. Kaupallisesti merkittäviä leikkokukkia viljellään yleisesti kasvihuoneissa.
Pitkiä matkoja kuljetettuja kukkia täytyy käsitellä ennen käyttöönottoa. Leikkokukista leikataan 2–3 cm pala viistosti. Tämän jälkeen niitä pidetään vedessä vuorokauden ajan. Ennen veteen laittamista kukista poistetaan alalehdet. Sopivan lämpöinen vesi on haaleaa ja veteen laitetaan kukkaravinnetta.[1]
Leikkokukkien valikoima on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vielä vuonna 1986 neilikat, krysanteemit, ruusut ja gladiolukset muodostivat 80 % Yhdysvaltojen leikkokukkamarkkinoista. Vuoteen 2004 mennessä niiden osuus oli pienentynyt 15 prosenttiin.[2]
Vuonna 2000 maailman koko leikkokukkakaupan arvoksi arvioitiin noin seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria. Leikkokukkien maailmanmarkkinahinnat määräytyvät Hollannin kukkahuutokaupoissa hollantilaisen hintatason mukaan. Kukkien laajamittainen viljely vaatii työvoimaa, ja monissa kehitysmaissa on myös sopiva ilmasto kukkien kasvatukseen. Tällaisia maita ovat Kolumbia, Ecuador, Kenia ja Zimbabwe. Työolot kehitysmaissa ovat saaneet osakseen arvostelua.[3]
Leikkokasvit muokkaa
Kaupallisesti leikkokasveina käytettyjä kasveja ovat muun muassa:[4][5]
Leikkokukat muokkaa
- aitoukonhattu (Aconitum napellus ssp. lusitanicum)
- banksiat (Banksia)
- flamingokukat (Anthurium)
- gerbera (Gerbera × cantabrigiensis)
- harjaneilikka (Dianthus barbatus)
- helikoniat (Heliconia)
- helokolibrikukka (Strelitzia reginae)
- hollanninkurjenmiekka (Iris × hollandica)
- hopeapuut (Leucadendron)
- huonevehkat (Zantedeschia)
- idänlilja, tuoksulilja (Lilium Orient-ryhmä)
- ikiviuhkot (Limonium)
- inkaliljat eli alströmeriat (Alstroemeria)
- isoauringonkukka (Helianthus annuus)
- isosininuppi (Trachelium caeruleum)
- isosudenporkkana (Ammi majus)
- isotsinnia (Zinnia violacea)
- isotähtiputki (Astrantia major)
- jalohortensia (Hydrangea Macrophylla-ryhmä)
- jaloinkalilja (Alstroemeria Ligtu-ryhmä)
- jaloleinikki (Ranunculus asiaticus)
- jaloritarinkannus (Delphinium Belladonna-ryhmä)
- jaloritarinkukka, amaryllis (Hippeastrum Hortorum-ryhmä)
- jalosyreeni (Syringa Vulgaris-ryhmä)
- jänönputket (Bupleurum)
- jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
- kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)
- keijunlilja (Gloriosa superba)
- keltakenguruntassu (Anigozanthos flavidus)
- keltanarsissi (Narcissus pseudonarcissus)
- kielo (Convallaria majalis)
- kiinanpioni (Paeonia lactiflora)
- kotilokukka (Moluccella laevis)
- kruunuvuokko (Anemone coronaria)
- krysanteemi (Chrysanthemum × grandiflorum)
- kuismat (Hypericum)
- kulta-akaasia (Acacia baileyana)
- kultahehku (Craspedia globosa)
- kymbidit (Cymbidium)
- kärhöt (Clematis)
- laukat (Allium)
- leikkomorsiustähti (Bouvardia Domestica-ryhmä)
- leijonankidat (Antirrhinum)
- lemmikit (Myosotis)
- lumipalloheisi (Viburnum opulus ´Roseum´)
- morsiusharso (Gypsophila paniculata)
- morsiustähdet (Bouvardia)
- narsissit (Narcissus)
- nerine (Nerine bowdenii)
- neulaproteat (Leucospermum)
- noropunatähkä (Liatris spicata)
- nystykämmekät (Oncidium)
- perhoskämmekät (Phalaenopsis)
- piikkiputket (Eryngium)
- preeriaeustoma (Eustoma grandiflorum (Lisianthus))
- punarevonhäntä (Amaranthus caudatus)
- puikkokämmekät (Dendrobium)
- päivänhatut (Rudbeckia)
- päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
- ritarinkukat (Hippeastrum)
- ruiskaunokki (Centaurea cyanus)
- ruostekukka (Crocosmia x crocosmiiflora)
- rusohuonevehka (Zantedeschia rehmannii)
- ruusut (Rosa)
- soihtuliljat (Kniphofia)
- sini-ikiviuhko (Limonium sinuatum)
- sinitriteleia (Triteleia laxa)
- sudenporkkanat (Ammi)
- tarhafreesia (Freesia × hybrida)
- tarhaikiviuhko (Limonium-risteymät)
- tarhajaloangervo (Astilbe Arendsii-ryhmä)
- tarhakehäkukka (Calendula officinalis)
- tarhaleukoija (Matthiola incana)
- tarhamiekkalilja (Gladiolus-risteymät)
- tarhaneilikka, leikkoneilikka (Dianthus caryophyllus ja Dianthus Caryophyllus-ryhmä)
- tarhaneito (Nigella damascena)
- tarhapiisku (Solidago Canadensis-ryhmä)
- tarhasarjalilja, värililja (Lilium Hollandicum-sarja)
- tarhasinisarja (Agapanthus praecox)
- tarhatulppaani (Tulipa gesneriana)
- taskuruohot (Thlaspi)
- tulppaanit (Tulipa)
- tummahelmililja (Muscari armeniacum)
- tuoksuhyasintti (Hyacinthus orientalis)
- tuoksunätkelmä eli tuoksuherne (Lathyrus odoratus)
- tähdikit (Ornithogalum)
- tädykkeet (Veronica)
- unikot (Papaver)
- vahamyrtti eli vahakukka (Chamelaucium uncinatum)
- valkoalpi (Lysimachia clethroides)
- valkohuonevehka (Zantedeschia aethiopica)
- valkolilja, torvililja (Lilium longiflorum)
- venuksenkengät (Paphiopedilum)
- väriherneet (Genista)
- värisaflori (Carthamus tinctorius)
Leikkovihreät muokkaa
- eukalyptukset (Eucalyptus)
- hienohelma (Asparagus densiflorus 'Sprengeri')
- isoruskus (Ruscus hypoglossum)
- isosalali (Gaultheria shallon)
- mastiksipistaasi (Pistacia lentiscus)
- nahkasanikka (Rumohra adiantiformis)
- pikkuruskus (Ruscus aculeatus)
- tuonenkielot (Aspidistra)
- unelma (Asparagus setaceus)
Leikkoheinät muokkaa
- hirssit (Panicum)
- leipäruis (Secale cereale)
- leipävehnä (Triticum aestivum)
- lännenhirssi (Panicum virgatum)
- pantaheinät (Setaria)
- peltokaura (Avena sativa)
- pelto-ohra (Hordeum vulgare)
Lähteet muokkaa
- ↑ Paula Pryke: ”Kukkien valinta ja hoito”, Koristele kukkasin, s. 186. Suomentanut Tiina Koskimies. Helsinki: Kustannus Oy Arkki, 2007. ISBN 978-952-230-053-9.
- ↑ Specialty Cut Flower Production and Marketing (Arkistoitu – Internet Archive) NCAT, USA
- ↑ Kukkaloiston kääntöpuoli[vanhentunut linkki] SASK
- ↑ Tikkanen, Jouko (toim.): Kukkakauppakalenteri 2013, 4. vuosikerta. s. 206–207
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
Katso myös muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Yleisiä leikkokukkia kuvina Syvänen
- Leikkokukkien hoito-ohjeita Syvänen