Morsiusharso
Morsiusharso (Gypsophila paniculata) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva ruohovartinen kasvi, jota käytetään yleisesti myös koristekasvina.
| Morsiusharso | |
|---|---|
 Luonnonvarainen morsiusharsokasvusto. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: | Raunikit Gypsophila |
| Laji: | paniculata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gypsophila paniculata |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
_flowers.jpg)
Morsiusharso on monivuotinen ja runsaasti haarova. Varret ovat tanakat, ainakin yläosasta kaljuja ja pituudeltaan noin 20–90 cm pitkiä. Varret ja lehdet ovat sinivihreitä. Lehtien muoto vaihtelee suikeista kapean kolmiomaisiin. Kukinto on tiheähkö, runsaskukkainen viuhko. Kukkaperät ovat tavallisesti verhiötä lyhyempiä, 2,5–5 mm pitkiä. Verhiö on kellomainen, valkojuovainen ja viisiliuskainen. Ulkoverhiö puuttuu. Valkoinen teriö on 4–6 mm leveä, noin 1,5 kertaa verhiön pituinen. Terälehdet ovat kynnelliset. Emin vartaloita on kaksi kappaletta. Suomessa morsiusharso kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on 2 mm mittainen, neliliuskaisesti aukeava kota.[1][2]
Levinneisyys muokkaa
Morsiusharso kasvaa alkuperäisenä Saksasta, Unkarista ja Romaniasta itään aina Länsi-Siperiaan asti. Lajia kasvaa myös Kaukasuksen alueella ja Iranin pohjoisosissa. Sitä tavataan monin paikoin myös satunnaisena viljelykarkulaisena, muun muassa Fennoskandiassa ja Benelux-maissa sekä monin paikoin myös Pohjois-Amerikassa.[3] Suomessa morsiusharsoa on tavattu harvinaisena villiintyneenä tai satunnaisena uustulokkaana eri puolilta maata Etelä-Lappia myöten.[4]
Elinympäristö muokkaa
Villiintyneenä morsiusharsoa tavataan pihoilla, joutomailla ja lastauspaikoilla.[1][2]
Käyttö muokkaa
Morsiusharso on suosittu leikkokukka, jota viljellään ympäri maailmaa. Lajista on jalostettu myös kerrottukukkaisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Sitä voidaan käyttää myös kuivakukkana.[3][5]
Lähteet muokkaa
- Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005 (2003). ISBN 951-3129-24-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 122.
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 153.
- ↑ a b Brudslöja (Gypsophila paniculata) Den virtuella floran. Viitattu 12.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Morsiusharson levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 12.9.2012.
- ↑ Morsiusharso Kasvikset.fi. Arkistoitu 26.10.2012. Viitattu 12.9.2012.
