Kultahattu-käyrä
Kultahattu-käyrä[1][2] (engl. The Great Gatsby Curve) on tuloerojen ja sosiaalisen liikkuvuuden suhdetta ilmaiseva käyrä. Empiirisessä tutkimuksessa on havaittu taloudellisen tasa-arvon ja sukupolvien välisen sosiaalisen liikkuvuuden suhteen olevan positiivinen. Yhteyttä tutki ensimmäisenä taloustieteilijä Miles Corak vuonna 2006 ja nimitystä ”Kultahattu-käyrä” käytti ensimmäisenä Alan Krueger puheessaan vuonna 2012. Käyrä on nimetty F. Scott Fitzgeraldin kirjoittaman Kultahattu-romaanin (engl. The Great Gatsby) mukaan.[3][4]
Kuvaus muokkaa
Kultahattu-käyrällä esitetään korrelaatiota tuloerojen ja sosiaalisen liikkuvuuden välillä. Käyrällä esitetään graafisesti valtioita tai muita maantieteellisiä alueita suhteessa toisiinsa. Tuloeroja kuvataan Gini-kertoimella. Sosiaalista liikkuvuutta mitataan esimerkiksi sukupolvien välisellä tulojoustolla, jolla saadaan, missä yhteydessä lapsen ja vanhemman tulotaso verrattuna keskimääräiseen on. Esimerkiksi talousjärjestö OECD on käyttänyt vertailuissaan isien ja poikien tuloeroja määritellessään sukupolvien välistä tulojoustoa. Maissa, joissa tulojousto on korkea, sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä ja päinvastoin.[3][4][5]
Tuloerojen ja matalan sosiaalisen liikkuvuuden välisen suhteen on havaittu olevan negatiivinen: maissa, joissa tuloerot ovat vähäisiä, lasten tulotaso poikkeaa vanhempien tulotasosta enemmän kuin maissa, joissa tuloerot ovat suurempia. Esimerkkeinä valtioista, joissa vallitsevat pienet tuloerot ja korkea sosiaalinen liikkuvuus, käytetään usein Norjaa, Tanskaa ja Suomea. Vastakkaisesta päädystä Kultahattu-käyrää länsimaista mainitaan usein Yhdysvallat, jossa sosiaalinen liikkuvuus on vähäisempää ja tuloerot suuremmat.[3][5][6] Sitä vastoin käyrälle sopii huonommin muun muassa Unkari, jossa tuloerot ovat pieniä, mutta sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä.[4]
Syitä muokkaa
Kultahattu-käyrälle on esitetty useita selityksiä. Valtioiden, jotka pyrkivät vähentämään tuloeroja, on arvioitu myös eri tavoin vaikuttamaan sosiaaliseen liikkuvuuteen. Tällaisia tapoja voi olla erilaiset tulonsiirrot. Hyvinvointivaltio tulonsiirroilla ja muilla tavoin saattaa mahdollistaa vanhempiaan korkeamman tulotason saavuttamisen taustasta, terveydentilasta tai sosiaalisesta tilanteesta riippumatta. Suurituloisten perheiden jäsenet pystyvät kattamaan epäonnesta johtuvat negatiiviset vaikutukset paremmin kuin pienituloisten perheiden, mutta tulonsiirrot tasaavat vaikutusta.[5]
Koulutusmahdollisuuksilla on selkeä merkitys Kultahattu-käyrän muodostumiselle. Korkea koulutus mahdollistaa matalaa koulutusta keskimääräisesti korkeamman tulotason. Suurten tuloerojen valtioissa koulutus on useammin yksityisrahoitteista ja kouluissa on useammin lukukausimaksu kuin pienten tuloerojen maissa, joissa koulutus on yleisemmin verovaroin rahoitettua ja koulutettavalle tai tämän perheelle ilmaista. Vanhempien koulutustasolla ja heidän tarjoamallaan mallilla on yhteys lasten hankkimaan koulutukseen, mikä voimistaa vaikutusta.[6][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Suoniemi, Ilpo: Tuloliikkuvuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Talous & Yhteiskunta, 2017, nro 2, s. 26–31. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. Verkkoversio (pdf). Viitattu 23.7.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Partanen, Anu: Pohjoinen teoria kaikesta : parempaa elämää etsimässä. Suomentanut Heino, Sami. Helsinki: Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-7836-9. Google Books (viitattu 23.7.2019).
- ↑ a b c Rauh, Christopher: Voting, education, and the Great Gatsby Curve. Journal of Public Economics, 2017, 146. vsk, s. 1–14. doi:10.1016/j.jpubeco.2016.12.005. (englanniksi)
- ↑ a b c OECD: A Broken Social Elevator? How to Promote Social Mobility, s. 196–197. Pariisi: OECD Publishing, 2018. ISBN 9789264301085. doi:10.1787/9789264301085-en. (englanniksi)
- ↑ a b c Naidu, Suresh & Bowles, Samuel & Carlin, Wendy & Segal, Paul (2017): Economic inequality. Teoksessa The Economy. The CORE Team. Verkkoversio (viitattu 23.7.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Sakamoto, A., Rarick, J., Woo, H., & Wang, S. X.: What underlies the great gatsby curve? Psychological micro-foundations of the "vicious circle" of poverty. Mind & Society, 2014, 13. vsk, nro 2, s. 195-211. doi:10.1007/s11299-014-0144-x. (englanniksi)
- ↑ Jerrim, John & Macmillan, Lindsey: Income Inequality, Intergenerational Mobility, and the Great Gatsby Curve: Is Education the Key? Social Forces, 2015, 94. vsk, nro 2, s. 505-533. doi:10.1093/sf/sov075. (englanniksi)