Krimin kansantasavalta
Krimin kansantasavalta (krimintat. Qırım Halq Cumhuriyeti, ven. Крымская народная республика, Krymskaja narodnaja respublika) oli lyhytaikaiseksi jäänyt valtio Krimin niemimaalla joulukuusta 1917 tammikuuhun 1918. Kansantasavalta oli ensimmäinen itsenäinen turkkilainen tasavalta maailmassa.[1] Lisäksi se oli ensimmäinen maa islamilaisessa maailmassa, jossa kaikki naiset saivat äänioikeuden siinä missä miehetkin.[2][3][4]
| Qırım Halq Cumhuriyeti Крымская Народная Республика (Krymskaja Narodnaja Respublika) |
|||
|---|---|---|---|
1917–1918 |
|||
|
|||
|
|||
| Valtiomuoto | Tasavalta | ||
| Presidentti | Noman Çelebicihan | ||
| Pääkaupunki | Bahtšisarai | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 26 860 km² | ||
| Väkiluku (1917) | 749 800 | ||
| – väestötiheys | 28 / km² | ||
| Viralliset kielet | krimintataari, venäjä | ||
| Kansallislaulu | Ant etkenmen | ||
| Edeltäjä(t) | Taurian kuvernementti | ||
| Seuraaja(t) | Taurian sosialistinen neuvostotasavalta | ||
Perustaminen ja kansallistunnukset muokkaa
Krimin kansantasavalta julistautui itsenäiseksi Bahtšisaraissa 13. joulukuussa 1917. Maan hallitus aloitti toimintansa 18. joulukuuta. Tasavallan ensimmäinen presidentiksi valittiin Noman Çelebicihan. Ukrainan kansantasavallan hallitus tunnusti Krimin kansantasavallan itsenäisyyden samana päivänä.[1]
Tasavallan perustamisen aikana suurin etninen ryhmä Krimillä olivat venäläiset, jotka muodostivat 42 % koko väestöstä. Ukrainalaisten osuus oli 11 %.[5]
Valtion tunnuksia olivat lippu (vaaleansininen lippu, jonka vasemmassa yläkulmassa Girayn tagma). Kansallislaulu oli Ant etkenmen, jonka on sanoittanut Çelebicihan.[6] Maan vaakunana toimi Girayn tagma.[7]
Hallinto muokkaa
Çelebicihanin, joka toimi myös tasavallan suurmuftina ja oikeusministerinä, lisäksi Krimin kansanvallan hallitukseen kuului neljä muuta ministeriä.[8][9]
- Cafer Seydamet Qırımer: ulko- ja puolustusministeri
- Ahmet Şükrü: uskonnollisten asioiden ministeri
- Amet Özenbaşlı: opetusministeri
- Seitcelil Hattat: valtiovarainministeri
Kansantasavallan perustuslaki takasi yleisen äänioikeuden ja miesten ja naisten välinen tasa-arvon sekä lakkautti kaikki aatelistittelit ja niiden mukana tulleet etuoikeudet.[10] Kansantasavalta ei myöskään pyrkinyt luomaan yksinomaan Krimin tataarien hallitsemaa valtiota.[9]
Tasavallan loppu muokkaa
Bolševikkien johtama hallitus ei koskaan tunnustanut Krimin kansantasavaltaa.[11] Nämä lähettivät Krimille uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin kansantasavallan antautumista, 1. tammikuuta 1918.[8]
Mustan meren laivastoon kuuluneet merimiehet vangitsivat Çelebicihanin ensimmäisten joukossa tammikuun lopussa.[12][13] Hänet vietiin Sevastopoliin, jossa hänet ammuttiin 23. helmikuuta 1918. Samassa yhteydessä ammuttiin myös noin 600 muuta Krimin tataaria. Çelebicihanin ruumis heitettiin mereen.[8][10]
Bolševikkien onnistui valloittaa Krim tammikuun 1918 lopulla, minkä jälkeen nämä lakkauttivat kurultain ja kansantasavallan hallituksen. Tämän jälkeen niemimaa joutui punaterrorin uhriksi. Maaliskuussa bolšvikit perustivat Taurian sosialistisen neuvostotasavallan.[9]
Vuosina 1919–1920 Krimin niemimaa oli Venäjän sisällissodan taistelutanner, ja lopulta sisällissodan voittivat punaiset.[14]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b 89 років від проголошення у Бахчисараї Кримської Народної Республіки. Радіо Свобода. 5.2.2008. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Польские и литовские татары в борьбе за независимый Крым в 1918 году Ислам в Украине. Viitattu 22.3.2024. (venäjäksi)
- ↑ Урочисте засідання: присвячене 100-річчю проведення першого Курултаю кримськотатарського народу Верховна Рада України. 6.12.2017. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Pipes, Richard: The Formation of the Soviet Union: Communism and Nationalism, 1917-1923, s. 81. Harvard University Press, 1997. ISBN 9780674309517. (englanniksi)
- ↑ Magocsi, Paul Robert: Ukraine: An Illustrated History, s. 238. University of Washington Press, 2007. ISBN 978-0-295-98723-1. (englanniksi)
- ↑ Qırımtatar bayrağı Alem-i Medeniye. 2009. Arkistoitu 2020. Viitattu 22.3.2024.
- ↑ Мокрушин, Сергій: 100 років самоврядування: яким був перший Курултай кримськотатарського народу Радіо Свобода. 4.12.2017. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c «Я поклявся, давши слово за народ померти мій!» — пам’яті Номана Челебіджихана Іслам в Україні. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Новини України: 13 грудня 1917 року створено Кримську Народну Республіки Гал-інфо. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Перший Курултай кримськотатарського народу в Криму Український інститут національної пам'яті. 2024. Viitattu 22.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ About Kurultai Меджліс. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ February 23 – 104th anniversary of the death of Noman Çelebicihan Ctrcenter. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Numan Celebicihan (1885-1918) International Committee for Crimea. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ The Historical Background Crimea Platform. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)