Italia (diokeesi)

Rooman valtakunnan diokeesi

Italia (lat. Dioecesis Italiciana/Italiae)[1] oli Rooman valtakunnan diokeesi, joka käsitti sille nimen antaneen Italian sekä Sisilian, Sardinian, Korsikan ja Raetian.[2][3][4][5]

Italia
Dioecesis Italiciana
Rooman diokeesi
Italian diokeesin alue.
Italian diokeesin alue.
Valtio Rooman valtakunta
Nykyinen valtio/alue Italia, Itävalta, Ranska (Korsika), Sveitsi
Perustettu n. 293
Lakkautettu n. 312

Maantiede muokkaa

Italian diokeesi käsitti koko Italian niemimaan sekä sen pohjoispuolisen Raetian. Siihen kuuluivat myös niemimaan länsipuolen suuret saaret Sisilia, Sardinia ja Korsika. Näin siihen kuului alueita pääosin nykyisessä Italiassa, Itävallassa, Ranskassa ja Sveitsissä.[3] Italian diokeesin länsipuolella sijaitsivat diokeesit Viennensis ja Gallia ja itäpuolella Pannonia.

Historia muokkaa

Italian diokeesi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin, ja se oli näin yksi alkuperäisestä 12 diokeesista.[2] Diokeesin ja sen alaisten provinssien perustamisen myötä Italia tuli ensimmäistä kertaa provinssihallinnon alle, siinä missä aiemmin Italia oli jakaantunut provinssihallinnon ulkopuolisiin Augustuksen Italian alueisiin. Diokeesi ja kahdeksan sen provinsseista esiintyy Veronan luettelossa, mutta luettelosta puuttuu osa provinsseista juuri Italian kohdalta oletettavasti virheen vuoksi.[6]

Diokeesi lakkautettiin Konstantinus Suuren aikana noin vuonna 312 ja jaettiin kahdeksi diokeesiksi, jotka olivat Italian diokeesin pohjoisosan käsittänyt Italia annonaria ja eteläosan käsittänyt Italia suburbicaria.[7]

Provinssit muokkaa

Diokeesi jakaantui seuraaviin provinsseihin:[3][5][6]

Provinssit
Nimi Hallinnollinen keskus Maaherran nimike
Aemilia et Liguria[sel 1] Mediolanum[8] consularis[8]
Alpes Cottiae Segusio[9] praeses[9]
Apulia et Calabria Canusium?[10] corrector[10]
Campania[sel 1] Capua[11] corrector/consularis[11]
Corsica Aleria[12] praeses[12]
Flaminia et Picenum Ravenna[13] corrector[13]
Lucania et Bruttium Rhegion (Rhegium)[14] corrector[14]
Raetia prima[sel 2] Curia[15] praeses[15]
Raetia secunda[sel 2] Augusta Vindelicum[15] praeses[15]
Samnium[sel 1] Beneventum?[16] praeses[11]
Sardinia[sel 1] Caralis[17] praeses[17]
Sicilia[sel 1] Syrakusa (Syracusa)[18] corrector/consularis[18]
Tuscia et Umbria Volsinii[19] corrector/consularis[19]
Venetia et Histria Aquileia[20] consularis[20]

Selitykset:

  1. a b c d e Provinssi puuttuu Veronan luettelosta oletettavasti virheen vuoksi (Nicholson 2018, s. 26, 285, 1327).
  2. a b Veronan luettelossa esiintyy vain yksi Raetian provinssi, oletettavasti virheen vuoksi (Nicholson 2018, s. 1266).

Lähteet muokkaa

  • Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.

Viitteet muokkaa

  1. Kornemann, Ernst: ”Dioecesis”. Teoksessa Wissowa, Georg et al. (toim.): Paulys Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft, s. 716–733. Band V,1. Stuttgart: Metzler, 1903. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 505. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  3. a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
  4. Potter, David: Constantine the Emperor, s. 15. Oxford University Press, 2015. ISBN 9780190231620. Teoksen verkkoversio.
  5. a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
  6. a b Nicholson 2018, s. 796, 1556.
  7. Salzman, Michele Renee: The Falls of Rome: Crises, Resilience, and Resurgence in Late Antiquity, s. 37. Cambridge University Press, 2021. ISBN 9781107111424. Teoksen verkkoversio.
  8. a b Nicholson 2018, s. 26.
  9. a b Nicholson 2018, s. 55.
  10. a b Nicholson 2018, s. 101–102.
  11. a b c Nicholson 2018, s. 285.
  12. a b Nicholson 2018, s. 416.
  13. a b Nicholson 2018, s. 603.
  14. a b Nicholson 2018, s. 924.
  15. a b c d Nicholson 2018, s. 1266–1267.
  16. Nicholson 2018, s. 1327.
  17. a b Nicholson 2018, s. 1332.
  18. a b Nicholson 2018, s. 1378.
  19. a b Nicholson 2018, s. 1535.
  20. a b Nicholson 2018, s. 1554.

Aiheesta muualla muokkaa