Holmajärvi (Jällivaara, Kalixjoki)
Holmajärvi on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Kiirunasta länteen.[6][2]
| Holmajärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Jällivaara, Kiiruna |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kalixjoen vesistö |
| Valuma-alue | vesistön pääuomassa |
| Järveen tulevat joet | Kalixjoki, Áitejohka |
| Laskujoki | Kalixjoki |
| Järvinumero | SE752914-166849 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 463,9 m [1] |
| Pituus | 5,3 km [a] |
| Leveys | 2,8 km [a] |
| Rantaviiva | 20,3 km [b] |
| Pinta-ala | 6,5092 km² [3] |
| Valuma-alue | 1 285,48 km² [4] |
| Keskivirtaama | 26,9 m³/s [5] |
| Saaria | 15 [a] |
 Holmajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järvi on 5,2 kilometriä pitkä, 2,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 651 hehtaaria eli 6,51 neliökilometriä. Järvi alkaa yläjuoksun puolella Isosaaresta, jonka kummaltakin puolelta vesireitin vedet laskevat järven saaristoiseen länsipäähän. Länsipää muodostaa kaksi kilometrisen lahden, joka on yli puoli kilometriä leveä. Lahden pohjoisranta päättyy Aitiniemeen, jonka taakse jää suojaisa Aitilahti. Järven lounaisranta muodostaa niemen, jonka pohjoiskärki muodostaa pohjoisrannan kanssa järven luusuan.[3][2]
Järven rantaviivan pituus on 20,3 kilometriä ja rannat ovat harvaan asuttua seutua. Haja-asutusalueen asutuskeskittymät sijaitsevat Holmajärven kylässä, joka sijaitsee luusuassa, ja kaakkoispään niemessä sijaitsevassa Saivorovassa, joka muodostaa kapean kannaksen Holmanjärven ja Kaalasjärven väliseen uomien ja järvien sokkeloon. Holmajärven kylän kautta kulkee tie 870, joka loppuu lännessä Nikkaluotkaan. Saivorova on kylä ilman kiinteää tieyhteyttä. Kiirunan ja Jällivaaran kuntaraja kulkee järven keskilinjaa myöten.[3][2]
Historiaa muokkaa
Holmajärvi mainitaan vanhoissa veroluetteloissa nimellä Ulma Tresk (1594 ja 1595). Järvellä kalastivat Siggevaran tai Lullebynin saamelaiset, jotka kuuluivat Jukkasjärven pitäjän itäosiin.[c]
Vesistösuhteet muokkaa
Järven valuma-alueen pinta-ala on 1 285 neliökilometriä [4] ja sen vedenpinnan korkeus on 463,9 metriä mpy. [1]. Järven luusuan keskivirtaama (MQ) on 26,9 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) 166 m³/s. Kun Laukkujärvestä tulee keskivirtaamana 25,8 m³/s, ei järven omalta lähialueelta tule tulovirtaamaa kuin keskimäärin 1,1 m³/s. Suurin järveen laskevista tunturipuroista on Áitejohka, jonka lähteet sijaitsevat pohjoisilla tuntureilla. Järvi saa siten suurimman osan vedestään Laukkujärvestä ja Holmajärveä voi tämän vuoksi luonnehtia läpivirtausjärveksi. Holmajärvi laskee Kalixjoen järviketjussa seuraavana tulevaan Kaalasjärveen. Kaikki järviketjun järvet kuuluvat Kalixjoen vesistön pääuomaan, joka on järvien välissä ja niiden jälkeen merelle asti nimeltään Kalixjoki.[5]
Huomattavaa muokkaa
- ↑ a b c Pituus ja leveys on mitattu karttasivustolta suoraan kartasta. Saarten lukumäärää on arvioitu satelliittikuvasta. [2].
- ↑ Haettu ruotsinkielisen wikipedian järviartikkelista Holmajärvi.
- ↑ Huomautus lainattu artikkelin ruotsinkielisestä artikkelista Holmajärvi, jossa käytettiin lähteenä tätä viitettä.[7]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Lataa taulukko ruotsalaisten järvien vedenpinnoista (Esri Shape) (Svenskt Vattenarkiv – Vattenytor (SVAR 2012)) 2012. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 5.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Karttapiste: Holmajärvi, Kiiruna, palvelusta www.hitta.se, viitattu 4.3.2019
- ↑ a b c Lataa taulukko ruotsalaisista järvistä (Microsoft Excel) (Svenskt Vattenarkiv – Vattenytor (SVAR 2012)) 2012. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 5.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Holmajärvi (SE752914-166849) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
- ↑ Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, sivu 3–4, 10–12, 18–20 & karttalehdet 118–127, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
- ↑ Ruong, Israel: Fjällapparna i Jukkasjärvi socken. Geographica, 1937, nro 3. Uppsala: 1241724. multi