Hiirikäsi tai hiiriranne on ranteen ja peukalon rasitusvamma, joka aiheutuu käden staattisesta lihasjännityksestä. Rasitusvamma syntyy tyypillisesti tietokoneen hiiren pitkäaikaisesta käsittelystä, mistä se on saanut nimensäkin. Hiirikäsi ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan yleisnimitys erilaisille käsivarren ja käden oireille, jotka ilmaantuvat pitkäkestoisen hiirellä työskentelyn aikana tai jälkeen. Pitkälle ehtinyt rasitus voi johtaa varsinaisiin diagnosoitaviin sairauksiin, kuten jännetupen tulehdukseen, rannekanavan oireyhtymään tai tenniskyynärpäähän. Hiirikäsi voinee syntyä, jos hiirtä käytetään yli kymmenen tuntia viikossa.[1]

Oireet muokkaa

Hiirikäden oireena on tyypillisesti kova kipu kädessä ja ranteessa. Kipu voi ulottua kyynärvarteen asti. Oireina voi lisäksi esiintyä puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Hiirikäteen voi myös liittyä laajemmin vaivoja niska-hartiaseudussa.

Yleisyys muokkaa

Oirekuvan epäyhtenäisyyden vuoksi ei tarkkaan tiedetä, kuinka yleinen vaiva hiirikäsi on. Tietokoneen käyttöön liittyviä rasitusvammoja ei yleensä korvata ammattitauteina, joten ne jätetään myös ilmoittamatta.[1] Tuoreessa tanskalaisessa lähes 7 000 henkilöä sisältäneessä tutkimuksessa selvitettiin tietokoneen käyttäjien käsivaivoja 12 kuukauden aikana. Tulosten mukaan 4,3 prosenttia tutkimushenkilöistä ilmoitti kärsivänsä tietokoneen käyttöön liittyvästä keskivaikeasta tai vaikeasta käden tai käsivarren alueen kivusta. Yli 30 tunnin viikoittainen hiiren käyttö lisäsi käden alueen oireiden riskiä.[2]

 
Rannetuen sisältävä hiirimatto.

Hoito muokkaa

Koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen lääketieteellisesti määritelty sairaus vaan yleisnimitys erilaisille kädenseudun kiputiloille, hiirikäden hoito riippuu kulloinkin kyseessä olevan oireen aiheuttajasta. Lääketieteellinen hoito kuuluu fysiatrian erikoislääkärin alaan. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä oireiden pitkittyessä ja haitatessa jokapäiväistä elämää tai työskentelyä. Hoitoina voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, kipulääkitys tai paikalliset kortisonipistokset. Hiirikäden vaivatessa on välittömänä toimena syytä parantaa työpisteen ergonomiaa.

Ennaltaehkäisy muokkaa

Työympäristöä tulisi parantaa siten, että työskentelyasento on mukava ja kyynärpäitä ja ranteita voi tukea pöytään tai käsinojiin. Tuolin, pöydän ja näytön asento täytyisi säätää työntekijälle sopivaksi. Hiirtä käytettäessä rannetuki ja hiirimatto lienevät hyödyllisiä apuvälineitä. Kynähiiri on ergonomisempi vaihtoehto tavalliselle hiirelle. Pitkäkestoisia staattisia työrupeamia tulisi välttää.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Esa-Pekka Takala: Tietokone- ja tarkkuustyö aiheuttavat liikuntaelinten vaivoja. Helpota oloasi - tauota työsi.Työterveyslaitos, Työterveiset 3/2001, s. 14–16. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kryger AI, Andersen JH, Lassen CF, Brandt LP et al. (2003). "Does computer use pose an occupational hazard for forearm pain; from the NUDATA study." Occup Environ Med. 60(11):e14. PMID 14573725