Ammattitauti

Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuu potilaan työhön liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Käsitteen ammattitauti loi Paracelsus (1493–1541) kirjoittaessaan ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjan. [1]

Vuonna 2010 Suomessa todettiin 2 339 vahvistettua ammattitautia. Epäilyjä oli lisäksi 3 500.[2]

Ammattitautien lainsäädäntöMuokkaa

Ammattitaudeista on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) ja ammattitautiasetuksessa (769/2015), jossa luetellaan yleisimmät ammattitaudit ja niitä aiheuttavat altistavat tekijät. Muitakin sairauksia voidaan todeta ammattitaudeiksi, jos voidaan osoittaa syy-yhteys työtehtävien ja sairastumisen välillä.

Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat.[3] Yleisimmät ammattitautien taustalla olevat altisteet puolestaan ovat melu, kemialliset altisteet, asbesti ja muut silikaattimineraalit sekä toistotyö ja epäfysiologiset asennot.[4] Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston korvatuista ammattitaudeista ja ammattitaudeiksi epäillyistä sairauksista.

Ammattitaudista suoritetaan tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset sairastuneelle.

Esimerkki asetuksen tekstistäMuokkaa

Biologiset tekijät

Tyypilliset sairauden muodot

  • Pölykeuhko, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Leo Hirvonen 1987, s. 114.
  2. Oksa P ym. (toim): Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 (PDF) http://www.ttl.fi. 2012. Työterveyslaitos. Viitattu 2.11.2012.
  3. Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Meluvamma on edelleen yleisin vahvistettu ammattitauti. Työterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
  4. Työterveyslaitos: Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Työikäisten vahvistetut ammattitaudit. Viitattu 15.6.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ammattitauti.