Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee käden osaa. Ranne-nimisiä henkilöitä luetellaan sivulla Ranne (sukunimi).
Ihmisen ranne

Ranne (lat. carpus) on ihmisen kädessä sijaitseva osa, joka mahdollistaa kämmenen liikkeet. Vastaavaa rakennetta kutsutaan eläimillä etupolveksi. Ranne on värttinäluun, kyynärluun ja kämmenen välillä. Ranneluita ovat iso monikulmaluu (os trapezium), pieni monikulmaluu (os trapezoideum), iso ranneluu (os capitatum), ranteen veneluu (os scaphoideum), hakaluu (os hamatum), herneluu (os pisiforme), kolmioluu (os triquetrum) ja puolikuuluu (os lunatum). Useilla eläimillä on ranne, mutta kädellisillä ja erityisesti ihmisellä ranteen liikkuvuus on paljon suurempaa kuin muilla eläimillä. Muiden eläinten ranteen liikkeet ovat rajoittuneempia lähinnä siksi, että etujalat kannattelevat ruumiin painoa ja vaativat siten jäykkyyttä.lähde?

LiikkeetMuokkaa

Ranteessa on kaksi niveltä: ylempi rannenivel (articulatio radiocarpea) ja alempi rannenivel (articulatio mediocarpea). Nivelten yhdistetty liike mahdollistaa ranteen liikkeen koukistus–ojennussuunnassa ja taivutukset sivuille.lähde?

Käden taivutus kämmenpuolen suuntaan on palmaarifleksio eli koukistus (fleksio), ja taivutus kämmenselän suuntaan on dorsaalifleksio eli ojennus (ekstensio). Taivutus sivusuuntaisesti värttinäluun suuntaan on radiaalideviaatio (myös radiaaliabduktio, joskus myös abduktio), ja taivutus kyynärluun suuntaan on ulnaarideviaatio (ulnaariabduktio tai adduktio).[1]

Koukistuksessa toimivat yhdessä ranteen värttinäluun puoleinen koukistajalihas (m. flexor carpi radialis) ja ranteen kyynärluun puoleinen koukistajalihas (m. flexor carpi ulnaris). Ojennuksessa puolestaan toimivat yhdessä Ranteen pitkä värttinäluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi radialis longus), ranteen lyhyt värttinäluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi radialis brevis) ja ranteen kyynärluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi ulnaris). Radiaalideviaatiossa toimivat yhdessä kolme värttinäluun puoleista lihasta ja ulnaarideviaatiossa kaksi kyynärluun puoleista. Myös muut lihakset vaikuttavat ranteen liikkeisiin.[1]

PehmytkudoksiaMuokkaa

Ranteen volaari- eli kämmenpuolella on runsaasti nivelsiteitä, jännetuppien peittämiä jänteitä, hermoja ja verisuonia. Joskus rannekanava on niin ahdas, että hermot voivat joutua puristuksiin (rannekanavaoireyhtymä). Ranteen kämmenpuolelta kulkee sekä sormien että ranteen koukistajalihaksia.lähde?

Myös ranteen dorsaali- eli selkäpuolella on runsaasti jännetuppien peittämiä jänteitä. Sormien ja ranteen ojentajalihakset kulkevat ranteen selkäpuolelta.lähde?

MuutaMuokkaa

Ranteeseen liittyy sananparsia kuten "olla ruista ranteessa", joka tarkoittaa 'olla ruumiillisesti vahva' ja "liike lähtee ranteesta", kuten esimerkiksi virvelin heitossa. Rannetta hyödynnetään joissakin jääkiekko- ja salibandylaukauksissa, joita nimitetään rannelaukauksiksi.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 176–177. 7. p.. Tampere: Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X.