Hemming

suomalainen Turun piispa

Hemming (myös Hemmingus; n. 129021. toukokuuta 1366 Turku), arvoltaan autuas,[1] toimi Turun piispana vuosina 1338–1366. Hän oli Suomen keskiajan mahtavimpia piispoja ja hallitsijoita.

Hemming
Piispa Hemmingin sinetti
Piispa Hemmingin sinetti
Turun piispa
1338–1366
Edeltäjä Pentti Gregoriuksenpoika
Seuraaja Henrik Hartmanninpoika
Henkilötiedot
SyntynytBälinge, Ruotsi
Muut tiedot
Uskonto roomalaiskatolinen kirkko
Tämä artikkeli käsittelee piispaa. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Hemming oli syntyisin Bälingen pitäjästä, Uppsalan hiippakunnasta, Ruotsista. Hän perusti Turkuun tuomiorovastin viran (lat. archipraepositus) vuonna 1340, koulun ja sairaalan sekä omilla kirjalahjoituksillaan tuomiokirkon kirjaston.[2] Tuomiorovastin viran myötä tämän alaisuuteen tulivat liitetyiksi Nousiainen, Raisio, Santamala ja Lieto kappeleinensa. Hemming puolusti tarmokkaasti kirkon etuja valtiovaltaa vastaan. Hän kartutti kirkon maaomaisuutta ja julkaisi vuonna 1352 Suomen ensimmäisen kokoelman kirkollisia säädöksiä.

Johannes Messenius kirjoitti Hemmingin kieltäneen vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpoikaa jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista sekä käyttämästä niin sanottua Pietarin penninkiä (Vatikaanille kerättyä erityisveroa) sotatoimiin. Näiden kieltojen johdosta Maunu Eerikinpoika antoi vangita Hemmingin, joka kuitenkin Messeniuksen mukaan pääsi pian vapaaksi.[3]

Hemming oli Pyhän Birgitan läheinen ystävä. Vuonna 1497 paavi Aleksanteri VI vahvisti Hemmingin kultin. Hemmingin reliikkien translaatiojuhla (pyhän henkilön jäännösten juhlallinen siirtäminen kirkkoon) ja autuaaksi julistamisjuhlaa vietettiin Turussa vuonna 1514. Hänet oli tarkoitus julistaa pyhimykseksi, mutta uskonpuhdistuksen vuoksi prosessi jäi kesken. Hemmingin arkkuna pidetty relikvaario on yhä jäljellä Turun tuomiokirkossa.

Hemmingin pyhäinjäännösarkku ja reliikkilipas vuodelta 1514 Pyhän Yrjänän eli Gezeliuksen kappelissa Turun tuomiokirkossa.

Ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Hemmingin päivä on yhä 22.5.

Lähteet muokkaa

  • Juusten, Paavali: Suomen piispainkronikka. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988 (1728). ISBN 951-717-508-6.
  • Rinne, Juhani: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.

Viitteet muokkaa

  1. Ari-Pekka Palola: Hemmingus (noin 1290–1366) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.10.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Juusten 1988 (1728), s. 43.
  3. Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka, s. 61. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Birgit Klockars: Biskop Hemming av Åbo. Vasa: , 1960.
  Edeltäjä:
Pentti Gregoriuksenpoika
Turun piispa
1338–1366
Seuraaja:
Henrik Hartmanninpoika
Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.