Hapro
putkilokasvilaji
Hapro eli tunturihapro (Oxyria digyna) on kylmien alueiden ruohovartinen kasvi.
| Hapro | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Suku: | Haprot Oxyria |
| Laji: | digyna |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Hapro kasvaa pieninä tiiviinä tuppaina. Sen lehdet pysyvät tiukasti lähellä maanpintaa, kukkavarret nousevat 20 cm:n korkeuteen. Kukinto on punertava tähkä, ja muistuttaa minikokoista hevonhierakkaa.
Haproa kasvaa yleisesti Islannissa, Grönlannissa ja Skandinavian tunturialueella, sekä paikoin muualla arktisella alueella ja etelämpänä vuoristoissa kuten Alpeilla ja Pyreneillä.[1]
Hapron lehdissä on oksaalihappoa ja C-vitamiinia. Saamelaiset ovat syöneet sitä vitamiinien takia. Hapron käyttöä viljelykasvina on tutkittu. Sitä voi käyttää salaateissa ja mausteena.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Den virtuella floran (ruotsiksi)
- ↑ Luonnosta teolliseen tuotantoon MTT