HSUPA
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
HSUPA eli High-Speed Uplink Packet Access on tekniikka, jolla 3G-puhelimen lähetysnopeus (uplink) nousee ja lähetyslatenssi laskee. Nopeutus on saatu samantyyppisillä ratkaisuilla kuin mitä HSDPA tekee vastaanottosuunnalle, eli paremmalla modulaatiolla ja nopeammalla hukkuneen paketin uudelleenlähetyksellä. HSUPA:n pienempi latenssi mahdollistaa interaktiivisten pelien sujuvan käytön. Jotta päätelaite voisi hyödyntää ominaisuuksia, myös käytettävän tukiaseman täytyy tukea niitä. Pääasiassa HSUPA-tekniikkaa hyödynnetään langattomissa modeemeissa. Seuraavassa kaaviossa on näistä esimerkkejä.
Versiot muokkaa
HSUPA:lle on määritelty eri kategorioita.
| HSUPA Kategoria | Maks. uplink-nopeus | Esimerkki |
|---|---|---|
| Category 1 | 0,73 Mbit/s | |
| Category 2 | 1,46 Mbit/s | |
| Category 3 | 1,46 Mbit/s | |
| Category 4 | 2,93 Mbit/s | |
| Category 5 | 2,00 Mbit/s | Option Icon 315-431 |
| Category 6 | 5,76 Mbit/s | Nokia CS-15, Nokia CS-17, ZTE MF688, iPhone 4(S), Lumia 710 & 800 |
| Category 7 (3GPP Rel7) | 11,5 Mbit/s |
Verkkotilanne Suomessa muokkaa
Kaikki kolme operaattoria (Telia Company, DNA ja Elisa) tukivat 5,76 Mbit/s HSUPA:a. UMTS 900 MHz tekniikalla peitto saatiin kattavaksi syrjäseutuja myöten, sillä matalamman taajuuden ansiosta tukiaseman kantama on pidempi. 3G-verkkojen purkaminen alkoi vuonna 2023 ja sen pitäisi valmistua vuonna 2024.[1][2]
Tarve muokkaa
Tarve nopeammalle lähetysnopeudelle tuli esiin muun muassa pilvitallennuksen yleistymisen vuoksi. Kotioloissa käytetään yhä enenevässä määrin langattomia yhteyksiä. Ennen HSUPA-tekniikkaa suurin lähetysnopeus oli 128 kbit/s ja myöhemmin 384 kbit/s. Vasteaika oli 80-130 ms mikä on nopeaa pelikäyttöä ajatellen liikaa. HSUPA:n ja myöhemmin HSPA+:n yleistyttyä vasteaika on enää puolet alkuperäisestä.
Valokuvien ja videoiden välitön siirto yleistynee HSUPA:n ansiosta. Suuria flash-muistikortteja ei puhelimessa tarvita, jos kaikki menee suoraan nettipalvelimelle tai omaan kotikoneeseen.
900 MHz 3G-verkot ovat laajentuneet voimakkaasti 2010-luvulle tultaessa, ja niiden avulla hyvät HSUPA/HSDPA -nopeudet saadaan laajemmalla alueella. 900 MHz HSUPA:aa tukeva 3G-verkko antaa suurelle osalle suomalaisia mukavan nettilähetysnopeuden esim. kesämökiltä, maaseudulta tai junan kyydistä. 3G-sukupolvea edustavia HSUPA/HSDPA-tekniikoita seurasi entistä nopeammat 4G-sukupolven tiedonsiirtotekniikat.
Kilpailevat tekniikat muokkaa
Suomessa haja-asutusalueiden internetyhteydeksi oli 3G-verkkojen lisäksi tarjolla Digitan Flash-OFDM -tekniikkaan perustuva 450 MHz verkko. Sen käyttäjämäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi ja tekniikan vanhentumisen sekä päätelaitteiden valmistuksen lopettamisen myötä Flash-OFDM-tekniikan käyttö verkossa lopetettiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2011 Digita luovutti verkon Datamen hallintaan joka suunnitteli taajuusalueen hyödyntämistä CDMA-tekniikalla.[3] Datame ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 2013.
Haittapuolet muokkaa
Nopea langaton dataliikenne vaatii puhelimelta prosessointitehoa ja lineaariset (=huonon hyötysuhteen) vahvistimet, joten akku saattaa tyhjentyä hyvinkin nopeasti ja puhelin lämmetä voimakkaasti. Tosin modeemikäytössä sähkön riittävyys ei ole ongelma. Ulkoisen lisä-antennin käytöllä voidaan lisätä akkukestoa, nopeutta ja kuuluvuusaluetta mutta ne maksavat erikseen.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ DNA:n 3G-verkko suljetaan vuosina 2023–2024 DNA. 24.1.2024. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ 3G-verkko poistuu käytöstä 2023–24 | Telia www.telia.fi. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ http://www.datame.fi/index.php?id=4#a5